Putki vai puhdistamo

0

Meri on Uudellekaupungille erinomaisen tärkeä. Onhan meillä ”Meri iha rannas”. Merellä on korvaamaton merkitys jo sinällään ja sen virkistysarvo on kaupunkilaisten ja myös muiden kannalta korvaamaton.

Olen tottunut jo pikkupoikana liikkumaan saaristossa, ensin lähivesillä ja myöhemmin vähän kauempana. Jo silloin ymmärsin selvästi, miten hienoa merellä ja saaristossa voi olla. Nuoren pojan järkytys olikin iso, kun sinilevä valtasi 1960-luvun jälkipuoliskolla Uudenkaupungin lähivedet. Tuntui todella kamalalta ajaa pikku paatilla ”raparperikiisselissä”.

Uudenkaupungin merialueen tila on vuosikymmenien varrella vaihdellut melkoisesti. Välillä tilanne on ollut paha, välillä se on puolestaan parantunut. Aikanaan syyttävät katseet kohdistuivat usein Rikkihappoon, mutta myöhemmin Kemira ja Yara ovat tehneet todella paljon tilanteen korjaamiseksi. Iso merkitys oli aikanaan myös jätevedenpuhdistamon rakentamisella Häpönniemeen ja kaupungin jätevesien johtamisella sinne. Kaupunginlahtikin pääsi sen myötä vähitellen eroon pilkkanimestään.

Nyt ajankohtainen keskustelu koskee Häpönniemen puhdistamon uutta ympäristölupaa. Kyseessä on todella iso asia, joka koostuu monista osista. Paljon pelkistäen perusasian voinee kuitenkin kiteyttää niin, että vaihtoehtoina ovat jätevesien purkuputken siirtäminen kauemmas merelle tai puhdistamon tehon parantaminen entisestään.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto edellyttää ympäristölupapäätöksessään purkuputken jatkamista, kun taas Vakka-Suomen Vesi hakee hallinto-oikeudelta muutosta, jonka ydin on puhdistamon tehon parantaminen.

Nämä ovat tietenkin tavalliselle kaupunkilaiselle vaikeita vaihtoehtoja. Kannanotto syntyy siksi helposti enemmän tai vähemmän tunteella. Ajattelin ainakin itse ensin, että jätevesien johtaminen kauemmas pois sisäsaaristosta tuntuisi järkevältä. Mitä enemmän olen yrittänyt asiaan perehtyä ja mitä enemmän olen keskustellut niiden kanssa, jotka liikkuvat paljon saaristossa, olen päätynyt toiselle kannalle.

Pelkistäenhän voi kysyä, miksi laskea haitallisia jätevesiä minnekään saaristoon, mikäli ne voidaan puhdistaa vielä paremmin. Sitä paitsi lähivesien fosfori- ja typpikuormitusta tulee paljon enemmän makean veden altaasta kuin käsitellyistä jätevesistä.

Rahallakin on oma merkityksensä. Purkuputken jatkaminen kauemmas saaristoon maksaisi vaihtoehdosta riippuen 10–25 miljoonaa euroa. Ne jokainen maksaisi jätevesilaskussaan. Vaihtoehtoina olevat jätevedenpuhdistamon jälkikäsittely- ja desifiointilaitokset olisivat kustannuksiltaan arviolta 2,6 miljoonaa euroa.

Ratkaisu on nyt Vaasan hallinto-oikeuden käsissä. Toivoa sopii, että hallinto-oikeus perehtyy perusteellisesti asiaan ja käyttää päätöksensä perusteluna tuoreita tutkimuksia, ei yli kymmenen vuotta vanhaa mallinnusta, kuten aluehallintovirasto. Toivottavasti Vaasassa tutkitaan myös se, missä Uudenkaupungin saaristossa sijaitsevat Hylkimyksen aukko ja Korsaaren-Liesluodon alue. Aluehallintovirastolla näyttää olleen näistä vähän vääriä käsityksiä.

Hallinto-oikeuden kannattaa tutustua myös siihen paikallisen Ely-keskuksen näkemykseen, joka koskee kalankasvatuslaitosten sijoittamista Isonkarin vesille. Sen mukaan ulkomerenkin tila on jo niin heikentynyt, ettei siellä voi välttämättä lisätä kalankasvatusta.

Matti Jussila

päätoimittaja, emeritus

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here