– Koristeisiin voi käyttää kaikenlaisia havuja, niin kuusen, männyn kuin katajan. Myös tuija ja marjakuusi ovat hyviä. Lisäksi voi käyttää vaikka mustikan- tai puolukanvarpuja, käpyjä, oksia, mitä vain, Tuominen kertoi.
Kranssipohja syntyy muutamista taipuisista oksista, jotka sidotaan ohuella rautalangalla. Paju sopii tähän tarkoitukseen, joskin opettajan mukaan kaikki pajut eivät taivu yhtä hyvin. Myös ohuet koivun oksat sopivat kranssipohjaksi.
Kranssi tehdään pohjan päälle siten, että pieni nippu havuja sidotaan rautalangalla ensin vasemmalle, sitten oikealle ja vielä keskelle. Jos haluaa lopputuloksesta mahdollisimman sopusuhtaisen ja tasaisen, havujen pitää olla samanpituisia.
Kranssin voi lopuksi koristella esimerkiksi kävyillä, rusetilla tai valoilla. Koristeet liimataan kuumaliimalla.
– Valoiksi sopivat patterikäyttöiset ledvalot, ne ovat helpoimpia. Patterit kestävät aika pitkään, kun valoissa on ajastin. Käpyjä voi kuivata koristeiksi. Kuivaaminen käy uunissa, itse tosin kuivaan ne pannuhuoneessa. Suihkutan kuiviin käpyihin hiuslakkaa, sen pitäisi auttaa siinä, että kävyt pysyvät avonaisina. Käpyjä voi myös maalata, parhaiten sopii spraymaali.
Havupalloihin Vakka-opiston kurssilaiset käyttivät pohjana kanaverkkoa. Kapeasta verkkosuikaleesta muotoiltiin ensin pallo, joka vahvistettiin vielä kiertämällä rautalankaa ympärille. Sitten palloon työnnettiin havuja niin paljon kuin sinne mahtui. Mitä enemmän, sitä tuuheampi ja näyttävämpi pallosta tuli.
– Havupalloja tehdään myös styroksin tai oasis-sienen päälle, mutta itse pidän enemmän verkosta. Verkko on kestävä ja sen voi käyttää aina uudelleen. Samoin kranssipohjat voi käyttää moneen kertaan, kun purkaa kuivuneen kranssin aina pois.
Leena Koivisto teki havupalloa katajasta. Vahdolla asuva Koivisto tuli kurssille hakemaan inspiraatiota ja ideoita.
– Teen aina joulun alla kransseja ja tonttuja. Aikaisemmin olen tehnyt paljon kuusenhavuista, nyt teen ensimmäistä kertaa katajasta. Tätä voi käsitellä paljain käsin, kuusenhavut pistelevät enemmän, Koivisto sanoi.
Vaikka Koiviston kädet kestivät katajan neulasia, useimmilla kurssilaista näkyi olevan kädessään ohuet puutarhakäsineet. Työvälineenä käytettiin pieniä oksasaksia. Rautalangan leikkaamiseen on hyvä käyttää omia leikkureitaan.
Havukoristeiden materiaalit ovat rautalankaa lukuun ottamatta ilmaisia. Materiaalin keräämisessä on kuitenkin muistettava jokamiehenoikeudet: jos ei itse omista metsää, havujen leikkaamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ilman lupaa saa kerätä vain maahan pudonneita oksia ja käpyjä.
– Havujen kanssa pitää huomata myös se, että eri puissa havujen väri vaihtelee. Havut kannattaa ottaa aina samanvärisistä ja yhtä tuuheista puista. Materiaalia on hyvä kerätä reilusti, sitä menee yllättävän paljon. Jos tietää, että jossain kaadetaan kuusia, niin voi käydä kysymässä, saako tulla hakemaan havuja. Yleensä luvan saa, Tuominen sanoi.
Pirkko Varjo
