Sote tulee – oletko valmis?

0

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu useiden vuosikymmenien ajan. Kansainvälisesti katsottuna Suomen kunnilla on poikkeuksellisen suuri vastuu julkisen terveydenhuollon palveluista. Aikoinaan tämä vastuu toi sosiaali- ja terveyspalvelut lähelle ihmistä.

Lämmöllä muistelen 80-luvun Turkua ja oman lapsuuteni lähikoulua ja päiväkotia, sekä koulun lähellä sijaitsevaa pientä terveysasemaa, josta sai tarvitsemansa hoidon nopeasti. Tärkeintä oli, että kenelläkään ei ollut kiire. Voisiko tämänkaltaiset lähipalvelut olla mahdollisia tulevilla hyvinvointialueilla?

Ensimmäiset ja samalla historialliset aluevaalit ovat jo hyvin lähellä. Tulevien hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävän aluevaltuuston keskeisinä tehtävinä on päättää muun muassa hyvinvointialueen strategiasta, hallintosäännöstä sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja silloin heidän täytyy pystyä päättämään asioista koko alueen näkökulmasta. Tämä vaatii valtuutetulta sote-alan kokemuksen lisäksi viisautta, oikeudenmukaisuutta ja halua puolustaa pientenkin kuntien lähipalveluita.

Sote-uudistuksen akuuteimmat ja merkittävimmät haasteet liittyvät potilastietojärjestelmien hallintaan sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyihin. Pelkästään Varsinais-Suomessa on käytössä yli 40 erilaista potilastietojärjestelmää, jotka eivät ”keskustele” keskenään. Selvää on, että täysin yhtenäistä järjestelmää ei ehditä luoda vuoteen 2023 mennessä.

Toiminnan tulisi jatkua sujuvasti myös siirtymäkauden yli, kunnes palvelujen järjestäminen siirtyy lopullisesti kunnilta hyvinvointialueille vuonna 2023. Sote-uudistus ei tuo mukanaan yhtään uutta alan työntekijää.

Hoitajapula on jo nyt suuressa osassa maata niin vakava, että potilasturvallisuus on vaarassa. Hallituksen suunnitelma hoitohenkilökunnan määrän lisäämiseksi ei vaikuta realistiselta. Perusterveydenhuollon toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta ei toistettaisi samoja virheitä. Myös erikoislääkäreiden vastaanotot tulisi sijaita tulevaisuuden terveyskeskuksissa.

Toteutuuko demokratia päätöksenteossa, mikäli äänestysprosentti vaaleissa jää kovin alhaiseksi? Tiedon taso vaaleista on kansalaisilla vielä niukka ja vaaleihin valmistautumisen aika on lyhyt.

Pienissä kunnissa kannetaan huolta siitä, että alueiden keskuskaupunkien ehdokkaat valtaavat aluevaltuustot ja pikkukunnat jäävät ilman edustajia. Tulevien valtuutettujen käsissä on koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen jatkuminen. Parhaimmillaan sote-uudistus voi muuttaa koko sosiaali- ja terveysalan kulttuuria ja toimintatapoja.

Palveluiden keskiössä tulee olla asiakas, joka saa tarvitsemansa palvelut mieluiten yhden luukun periaatteella. Meistä jokainen tarvitsee sote-alan palveluita, joten vaaleissa kannattaakin äänestää muiden lisäksi ihan oman itsensä takia.

Mirja-Riitta Sjöholm

FM, Terveydenhoitaja (AMK)

Aluevaaliehdokas

Varsinais-Suomen KD Naiset

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here