Yhdessä tämä susipari muodostaa niin sanotun Ihoden susireviirin.
Pentuja ei parilla ole ilmeisesti vielä ollut. Susi tulee sukukypsäksi 22 – 46 kuukauden iässä, joten ehkä nuoruus on ollut syynä jälkeläisten puuttumiseen. Tai toinen vaihtoehto on, että parin pennut eivät ole selvinneet. Susi jättää vain reilun kuukauden ikäiset pennut pärjäämään omillaan saalistuksen ajaksi ja tänä aikana pennuille voi sattua kaikenlaista ikävää. Etenkin kun pennuilla ei pesän tarjoamaa suojaa.
Jälkikasvun puuttumisen syynä voisi olla myös se, että sudet olisivat lähisukulaisia ja tästä syytä niiden jälkeläiset olisivat usein elinkelvottomia. Mutta siitä ei tämän kaksikon kohdalla ole kyse, tuleehan uros yli 150 kilometrin päästä, elinvoimaisesta Raaseporin susilaumasta. Se, että nuoret sudet vaeltavat satoja kilometrejä etsimässä omaa reviiriään, ei ole mitenkään harvinaista. Esimerkiksi Pohjois-Savossa sijaitsevan Marttisen reviirin alfanaaras on lähtöisin Köyliöstä ja alfauros puolestaan Pohjois-Karjalasta.
Vaikka tästä susikaksikosta puhutaankin Ihoden reviirin susiparina, niin kaksikko liikkuu useamman kunnan alueella, aina Eurasta Uuteenkaupunkiin. Kalannista itään tai etelään tämä pari ei kulje, sillä Vehmaa – Taivassalo akselilla asuu toinen susipari ja Laitilan ja Mynämäen alueelle on muodostunut jo vakiintuneet perhelaumojen reviirit. Toisen susipari – tai lauman alueelle meneminen voi tietää sudelle jopa hengenlähtöä. Tämä on yksi syy sille miksi susi hyökkää koiran kimppuun niin helposti. Koira on reviirille tullut tunkeilija.
Ihoden susiparin, kuten muidenkin susiparien ja perhelaumojen, elämä on avautunut meille pitkäjänteisen tutkimustyön kautta. Susien liikkeitä on kirjattu ylös jo vuosia mm. koulutettujen suurpetoyhdyshenkilöiden avustuksella. Susia on myös seurattu gps-pantojen välityksellä. Suurin tietolähde on kuitenkin ollut DNA-näytekeräys, eli joka talvinen kakankeruu.
Näytteiden avulla on pystytty yksilöimään tietyllä alueella asuvat sudet ja niiden sukulaisuussuhteet. Ja kun susi on kerran tunnistettu ja sille on annettu oma koodinimi, voidaan sen elämää seurata vuosia eteenpäin. DNA-määritys myös kumoaa monia susiin liittyviä huhuja. Kuten vaikka sen että Kalannin pohjoisosissa kiertelevä urossusi on kotoisin Raaseporista, ei Ähtärin eläintarhasta.
Maija Ala-Jääski
toimittaja