”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa…”
Pieksämäellä varttunut ajoneuvoasentaja Topi Kauppinen tuskin osasi edes ajatella työn perässä länsirannikolle muuttaessaan, mitä maailma voisi hänen eteensä tuoda. Elettiin vuotta 2017, kun vanhan Aspenin rassaaminen koti-Savossa vaihtui uusien tähtikeulojen rakentamiseen kaukana Vakka-Suomen sydämessä.
Vain vuotta myöhemmin samainen Kauppinen, tuikitavallinen savolainen rekkamiehen hymyineen oli yksi Tehtaan sankarit – Onnea etsimässä -tv-sarjan päähenkilöistä.
– Pääsimme mukaan jopa Kultainen Venla -ehdokkaaksi, mikä ei toisaalta ollut edes mikään ihme. Tehtaan sankarit ei nimittäin ollut mitään tuttua realityä tai tositeeveetä. Pikemminkin kysymys oli täysin uudesta formaatista, me teimme dokumenttiseurantaa, nyt 27-vuotias Kauppinen miettii.
– Venla-gaalassa olin Ylen puvustosta löytyneessä puvussa. Omat rahat eivät olisi siihen aikaan riittäneet edes halvimpaan Dressmaniin, kun rahaa meni niin eroon, autoremonttiin kuin uuteen kämppäänkin, hän paljastaa.
Raha oli yksi niistä tekijöistä, jotka saivat Topi Kauppisen tarttumaan Ylen seuraavaankin syöttiin eli Topi – Nuoren miehen elämää -sarjan nimikkotähdeksi.
– Mitä pidemmälle sarjan tekeminen eteni, jäi rahanhimo taka-alalla ja aloin aidosti nauttia korjaavasta, rakentavasta ja kehittävästä kokemuksesta. Sitä lyötiin purkkiin parin vuoden ajan ja tavaraa riitti vielä jatkoonkin eli keskiviikkona 3. marraskuuta alkavaan kakkososaan, paljastaa Kauppinen.
– Alkuperäinen tavoite oli kuvata enemmänkin uutta materiaalia, mutta koronaepidemia ei antanut siihen mahdollisuutta.
Topi – Nuoren miehen elämää, vol 2 alkaa siis huomenna ja ensimmäinen jakso on nähtävissä TV2:ssa kello 22.25. Sarjan etenemistä voi seurata myös Yle Areenasta ja twitch.tv-palvelun willfeel-kanavasta.
Jälkimmäisessä on tarjolla myös ohjaaja Tommi Ketosen ja Topi Kauppisen laajempia haastatteluja sekä tamperelaisen psykoterapeutti Ville Merisen mietteitä.
– Jaksoja televisiossa on ainakin kuusi, enempää en osaa itse luvata, kuittaa Kauppinen.
Topi Kauppiselta ei voi olla kysymättä, mitä odottamaton nousu koko kansan tuntemaksi julkkikseksi ja tavallaan myös omaisuudeksi on antanut hänelle itselleen. Vastaus on selvästi hioutunut niistä ajatuksista, joita Topi viljeli kohdatessamme viimeksi Tehtaan sankarien puitteissa.
– On se helpottanut ainakin sosiaalista kitkaa, mitä kiistatta pelkäsin tänne Länsi-Suomeen muuttaessani. Lisääntynyt itseluottamus on auttanut tekemään tuttavuutta varsinkin nuoremman polven kanssa, mutta ehkä vanhempi väki pitää suulasta savolaista vieläkin vähän liian päällekäyvänä. Tai sitten he eivät pidä siitä, kun kutsun tätä kaupunkia Pieksämäeksi meriteemalla.
Kysymyksen mahdollisista uusista naissuhteista Kauppinen kuittaa savolaisen muikun tapaan visusti vaikenemalla.
– Niistä ei ole lupa puhua ennen kuin tv-sarja alkaa, hän sanoo.
Sen Kauppinen sentään saa sanoa, että uutta harrasteautoa ei ole hankittu.
– Nykyisillä hinnoilla uudenkin omistaminen alkaa olla vähän liian arvokasta. Muutama päivä sitten sain suhteellisen pränikän Mazdankin kanssa parintonnin yllätyslaskun, kun öljyvehkeet eivät toimineet. Auto oli kutsuttu edellisen omistajan aikana tehtaan huoltoon, mutta hän oli sen laiminlyönyt ja minusta tuli maksaja, manaa Kauppinen.
Autoilun kalleus on yksi niistä syistä, jotka ovat saaneet Topi Kauppisen tosissaan miettimään muuttoa Turun seudulta Uuteenkaupunkiin. Sitä on kuulemma mietitty välillä hartaastikin, vaikka Turun valot kaikkine houkutuksineen ovatkin kiistatta tehneet vaikutuksen pikkukaupungin poikaan.
– Viimeksi asia kävi mielessä, kun pääsin vakituiseksi prosessinhoitajaksi akkutehtaalle. Laskin mielessäni, että sillä keinolla voisi minimoida menot ja maksimoida tulot, mutta lopputulemana oli jääminen lähelle niitä Turun valoja.
Pienessä kaupungissa Topi Kauppinen on saanut tottua myös siihen, että ihmiset katsovat joskus pidempäänkin perään. En viitsi sitä hänelle sanoa, mutta juuri samalla hetkellä parin pöydän päässä istuvat neitokaiset katsovat teeveestä tuttua miestä yhtä ihmeissään kuin mullit uutta veräjää.
– Ugin S-Marketissa henkilökunta taitaa tietää aikatauluni paremmin kuin minä itse ja viimeksi paikallisessa varaosaliikkeessä koko henkilökunta oli hymy pyllyssä noutaessani tilaamaani osaa. Ihan oma lukunsa on Turun Motonet, jossa taidan olla jo jonkinlainen elävä mannekiini.
– Nimmareitakin olen joutunut antamaan muutamia. Jos en ole kovin pahasti mennyt sekaisin, niin kokonaismäärä on nyt neljä, Kauppinen hymähtää.
Asko Tanhuanpää
