Uki satsaa vahvasti lapsiin ja nuoriin–Kaupunginhallitus lisäsi opetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta

0
Kaupunginjohtaja Atso Vainio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt ja talousjohtaja Anne Takala ovat tyytyväisiä talousarvioesitykseen, joka viedään valtuustoon joulukuun puolivälissä.

Uusikaupunki satsaa lähivuosina vahvasti tulevaisuuteen.

– Käyttötalousmenoissa kaupunginhallituksen yhteinen tavoite oli, että varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ei ryhdytä säästämään. Yleisellä tasolla voi sanoa, että lapset ja nuoret huomioidaan kaikessa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.) toteaa.

Investointipuolella painotus näkyy erityisesti Wintterin rakentamisena. Lisäksi kaupunginhallitus lisäsi talousarvioesitykseen kasvun ja oppimisen määrärahoja lähes 290 000 euroa. Summasta noin 150 000 käytetään uuden varhaiskasvatusryhmän perustamiseen. Lisäksi varhaiskasvatukseen palkataan viisi työntekijää lisää. Myös Uudenkaupungin harrastamisen malli jatkuu kouluissa. Talousjohtaja Anne Takala totesi, että tämä mahdollistaa kaikille uusikaupunkilaisille kouluikäisille lapsille harrastuksen.

Monikulttuurisuus on lisännyt kaupungissa palvelutarpeita, mutta Takala totesi, että muuttajat tuovat myös potentiaalia kaupunkiin.

– Kun puhutaan, että Suomesta loppuvat lapset, nuoret, ihmiset ja jotain tarttis tehdä, niin meillä on tässä mielessä hyvä tilanne.

Talousjohtajan mukaan Uudessakaupungissa on muutenkin hyvät talousnäkymät: asukasluku on lähtenyt kasvuun, työpaikkaomavaraisuus on jopa 130–140 prosenttia ja työllisyystilanne on hyvä.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio luonnehti, että palvelukeskukset ja lautakunnat olivat laatineet hyvin perustellut esitykset, siksi kaupunginhallituksen oli niistä vaikea karsia.

Kaupunginhallituksessa käytiin talousarvioesityksestä keskustelua ja äänestettiinkin, mutta lopulta muutokset olivat pieniä. Investointilistalle tehtiin yhteensä 180 000 euron fiilaukset. Esimerkiksi katuvalaistukseen varatusta summasta 50 000 euroa siirrettiin latausinfraan, torin leikkipuistolle varattu raha siirrettiin Leijonapuistoon, lisäksi suunnitelmakauden investointilistalta pudotettiin pois Itäpuistolle, urheilukentän pysäköintialueeseen, Vaakahuoneeseen ja pumptrackiin varatut rahat. Suurimmat investoinnit Wintterin lisäksi suunnitelmakaudella ovat liikekeskustan elävöittäminen, Merituulikodin peruskorjaus, Kalannin koulun saneeraus, A-sairaalan remontti ja pääkirjaston peruskorjaus.

Investointiohjelma on kolminkertainen verrattuna aiempiin vuosiin.

–  Olemme jo etukäteen varautuneet tuleviin investointeihin niin, että esimerkiksi tänä vuonna määrärahat painettiin kahdeksaan miljoonaan euroon, Löfstedt vertasi.

Ilman kertaluonteisia poistoja ja määräaikaisia väistötiloja kaupungin tilikauden tulos olisi ensi vuonna 100 000 euroa plussalla ja kaupungin ja liikelaitosten 327 000 euroa ylijäämäinen. Poistojen seurauksena alijäämää arvioidaan kertyvän ensi vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Taseessa ei ole suunnitelmakaudella kattamatonta alijäämää.

Kova investointitahti näkyy lainamäärässä. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat olivat viime vuoden lopussa 43,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 lopussa 87,8 miljoonaa euroa.

Fakta

Valtuusto kokoontuu 13.12. päättämään ensi vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022– 2024.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että suunnitelmakaudella ei koroteta kunnallisveroa. Myös kiinteistöveroprosentit ja vesi- ja jätevesitaksat pysyvät ennallaan.

Verotuloihin ennustetaan kolmen prosentin kasvua. Verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja yhteisövero): 2021 66,2 M€, 2022 68,1 M€, 2023 37,1 M€ ja 2024 35,6 M€.

Valtionosuuksiin on tulossa 3,4 miljoonan euron lisäys ensi vuonna. Valtionosuudet vuonna 2022 33,8 miljoonaa euroa ja sote-uudistuksen jälkeen arviolta 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupungin investointimenot ensi vuonna 30,8 miljoonaa euroa, vuonna 2023 15,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 10,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden investoinnit yhteensä 56,8 miljoonaa euroa sekä kaupungin ja liikelaitosten investoinnit suunnitelmakaudella yhteensä 61,5 miljoonaa euroa.

Faktaan lisätty myöhemmin kiinteistöverot ja yhteisöverot.

 

Sote-uudistus muuttaa kuntataloutta

Moni asia muuttuu, kun sote-palvelut siirtyvät vuonna 2023 kaupungilta hyvinvointialueelle. Kaupunki ei enää järjestä sote-palveluja.

– Kaupungin käyttötalousmenoista poistuu kaksi kolmannesta ja henkilöstöstä 45 prosenttia, talousjohtaja Anne Takala kertoo.

Kaupungin verotuloista poistuu lähes puolet ja valtionosuuksista jää vain noin viidennes. Lainat ja kiinteistöt jäävät kaupungille.

– Ensi vuonna sote-menoissa pitää olla tarkkana, sillä nyrkkisääntö on, että jokainen lisäeuro pienentää kaupungin tuloja 60 senttiä vuonna 2023.

Talousjohtaja korostaa, että vuosien 2023–2024 talousarviot on laadittava täysin uudelta pohjalta, eikä niitä voi verrata vuoteen 2023 miltään osin.

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here