Kuntien ensi vuoden kunnallisveroprosentit on päätetty. Vakka-Suomen kunnista veroprosentti ei nouse yhdessäkään kunnassa, mutta veroprosenttiaan ovat päätyneet pienentämään sekä Kustavi että Taivassalo.
Kyselykierroksen perusteella veroprosentteihin ei ollut pahemmin nostopaineita. Kuntajohtajien mukaan kuntien taloustilanne tuntuu olevan tasapainossa ja suotuisan talouskehityksen toivotaan tietenkin jatkuvan. Kuntajohtoa mietityttää koronapandemian jatkumisen vaikutukset terveydenhuoltoon sekä tuleva sote-alue.
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoo, että kaupungin viimeisimmän tilinpäätöksen taseeseen kertynyt ylijäämä on 14,5 miljoonaa euroa. Tuo puskuri tulee tarpeeseen.
– Etenkin nyt, kun taloutemme joutuu koetukselle suurten investointien ja sote-uudistuksen myötä. Kaupungin vuotuiset kokonaisinvestoinnit ovat 2022–2024 suunnitelmakaudella 3–4-kertaiset normaalitasoon verrattuna, Vainio summaa.
Vainion mukaan kaupungin talouden keskeinen kysymys on, kuinka kaupunki jatkossa pystyy rahoittamaan palvelut ja tekemään tarvittavat investoinnit.
– Ja se, miten kaupungin tehtävien ja siirtyvien palveluiden integraatio ja paikallinen näkökulma voidaan jatkossa turvata. Kaupungin kiinteistöverot ovat alle kuntien keskiarvon ja niihin kohdistuu korotuspainetta, Vainio lisää.
Uudenkaupungin investointeihin liittyvät kertaluontoiset erät vievät talouden noin 3,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi seuraavan kahden vuoden suunnitelmakaudella. Kaupungin ensi vuoden investointimenot ovat 30,8 miljoonaa euroa. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on laadittu tiukaksi.
– Kaupungin toiminnallinen tulos on edelleen ylijäämäinen. Uudenkaupungin käyttötalouden haasteena eivät ole niinkään isot menot, vaan pienet tulot, Vainio toteaa.
Laitilan kaupunginjohtaja Lauri Katteluksen mukaan kaupungin taloudellinen tilanne on suhteellisen vakaa ja tasapainoinen. Laitilan talous ei anna suurta liikkumavaraa, mutta ei anna aihetta huoleenkaan.
– Talouden ennustettavuus on kuitenkin koronavuosien poikkeuksellisuuden ja toisaalta tulevan sote-uudistuksen takia poikkeuksellisen vaikeaa, Kattelus sanoo.
Kattelus kuvailee sote-uudistusta hypyksi uuteen ja tuntemattomaan. Se leikkaa kunnan talouden volyymia merkittävästi ja vaikuttaa jäljelle jäävän kunnan investointikykyyn.
– Erilaisista ennusteista ja laskelmista huolimatta kuntien taloudellisen aseman ennustaminen tässä vaiheessa ennemmin arvauksia kuin arvioita. Tämän hetken tiedon valossa on viisasta pitää veroprosentti nykyisellään, Kattelus lisää.
Laitilan ensi vuoden suurimmat taloudelliset haasteet liittyvät erilaisiin lainsäädännön muutoksiin liittyviin lisäkustannuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi hoitajamitoitus, asiakasmaksulain muutokset ja oppivelvollisuuden pidentäminen.
– Ne tuovat kuntiin merkittäviä menopaineita. Pyrimme parhaamme mukaan hoitamaan näitä kasvavia vaatimuksia ja velvoitteita. Myös sote-uudistus ja koronapandemian vaikutukset ovat myös lähivuosien haasteita. Esimerkiksi Laitilan työttömyys on maan keskiarvoa selvästi matalampi, mutta laitilalaisittain totuttua selvästi korkeampi, Kattelus summaa.
Fakta
Veroprosentit ensi vuonna
Vehmaa 22,25
Pyhäranta 21,75
Uusikaupunki 20,75
Laitila 20,75
Taivassalo 19,50
Kustavi 18
Lähde: Kuntaliitto
Vakka-Suomen pikkukunnista Kustavi ja Taivassalo laskivat veroa
Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskisen mukaan kunnassa ei ollut paineita tai käyty edes keskusteluja veroprosentin nostosta. Tällä hetkellä kunnassa on Vakka-Suomen isoin veroprosentti ja samassa lukemassa pysytään myös ensi vuonna.
– Jos nykyinen suotuisa talouskehitys jatkuu, niin veroprosentin lasku voi olla tulevaisuudessa mahdollista, mutta siihen ei nyt vielä käynnissä olevan valtion arviointimenettelyn takia uskallettu lähteä. Tältä vuodelta kertyviä mahdollisia ylijäämiä käytetään päiväkodin lisärakennuksen remontointiin ja lainojen lyhentämiseen, Koskinen summaa.
– Koronapandemia ja sen mahdolliset heijastukset terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon huolettavat. Tarkoitan nyt kertyvää muun terveydenhuollon hoitovelkaa. Toisaalta myös valtion valtava velkaantuminen huolettaa, miten se aikanaan vaikuttaa kuntien suuntaan valtionosuuksina ja verotulojen tasauksina, Koskinen lisää.
Taivassalon marraskuun alun kunnanhallituksen kokouksessa pohjaehdotuksena oli, että kunnan ensi vuoden tuloveroprosentti olisi 20,50, mutta keskustelun kuluessa ehdotettiin sen laskemista. Äänin 0–7 taivassalolaiset kuntapoliitikot päätyivät laskemaan tuloveroprosenttia 19,50:een.
Nyt Taivassalo on se kunta, joka tekee koko Suomen suurimman kunnallisveroprosentin laskun ensi vuodelle. Taivassalossa on ensi vuonna Vakka-Suomen toiseksi matalin kuntavero.
– Taivassalon kunnalla on takana 12 tilikauden tulokseltaan ylijäämäistä vuotta ja myös kuluva vuosi näyttäisi tulevan ylijäämäiseksi. Kunnan taseessa on kertynyttä ylijäämää noin 8 miljoonaa euroa. Ensi vuoden tavoitteena on, että saamme pidettyä käyttötalousmenot talousarvion puitteissa ja saamme toteutettua kaikki investointiohjelman 25 hanketta, Taivassalon kunnanjohtaja Vesa Rantala sanoo.
Kustavi on laskenut kuntaveroaan monena vuotena peräkkäin. Nyt Kustavissa kuntapoliitikkojen päätöksenteon pohjaehdotuksena oli 18,25 tuloveroprosentti. Keskustelun aikana ehdotettiin, että sitä lasketaan 0,25 prosenttia. Äänin 7–8 poliitikot päätyivät siihen, että ensi vuoden tuloveroprosentti on 18. Kustavi jatkaa Varsinais-Suomen matalimman verotuksen kuntana.
– Kustavin taloustilanne on tasapainossa ja hienokseltaan ylijäämäinen. Veroprosenttiin ei ollut tänäkään vuonna korotuspaineita. Kunnan ensi vuoden suurin taloudellinen haaste on koronaepidemiasta johtuva hoitovelka, jonka vaikutusta on hankala arvioida, Kustavin kunnanjohtaja Veijo Katara kertoo.
Pyhärannan kunnanjohtaja Harri Hiitiö kuvailee kunnan taloudellista tilannetta vakaaksi. Veroprosentin nostoon ei ollut paineita. Kunnassa on Vakka-Suomen toiseksi suurin kuntaveroprosentti.
– Tuleva sote alentaa kuntien veroprosentteja tasasuuruisesti ja sen jälkeen veroprosenttien yläraja määrättäneen joksikin aikaa. Veroprosentin laskemisesta tehtiin tänä syksynä kannattamaton ehdotus, joten veroprosentista ei lopulta edes äänestetty, Hiitiö toteaa.