Alueen haasteena työvoimapula ja liikenneasiat – Raimo Rantanen jää eläkkeelle, Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamiehenä aloittaa Elina Siivonen

0
Raimo Rantanen on toiminut Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamiehenä yli 24 vuotta. Hän tukee Elina Siivosta uudessa tehtävässä joulukuun ajan ja jää sitten eläkkeelle.

Kun Raimo Rantanen aloitti Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamiehenä yli 24 vuotta sitten, Vakka-Suomessa yritykset tähysivät kansainvälisille markkinoille.

– 90-luvun lopulla kymmenen prosenttia yrityksistä hoiti 90 prosenttia viennistä, hän kuvaa sen aikaista tilannetta.

Nyt kun Rantanen jää eläkkeelle vuodenvaihteessa ja kauppakamariosaston asiamiehenä aloittaa KTM Elina Siivonen , on yrityskentän maisema hyvin erilainen.

– Kansainvälistyminen on edennyt sille tasolle, että yrityksissä mietitään, miten ulkomailta tulleen työvoiman kanssa pärjätään. Miten esimerkiksi hoidetaan työnohjaus, ellei ole yhteistä kieltä, Rantanen toteaa.

Yrityskentän nykyiset haasteet ovat tuttuja Novidassa liiketoiminnan opettajana työskentelevälle Elina Siivoselle. Novidassa on järjestetty vieraskielisille räätälöityjä koulutuksia muun muassa metalli- sekä sosiaali- ja terveysalalla.

– Meillä on koulutuksen puolella hyvät kokemukset vieraskielisistä opiskelijoista. He ovat erittäin motivoituneita, hän kehuu.

Siivosen mielestä ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa suurin kynnys on suomen kielen taito.

– Yritykset odottavat, että tulijat osaavat ainakin jonkin verran suomen kieltä. Siinä meillä on miettimistä, miten suomen kielen opetus järjestetään tehokkaasti.

Suomen kielen opiskelu käy raskaaksi tulijalle, jos hän tekee täyden työpäivän ja illalla pitäisi lähteä suomen kielen kurssille. Vaikka Siivonen on itsekin opiskellut työn ohessa ja saanut juuri valmiiksi muun muassa psykologian aineopinnot, vieraassa kulttuurissa eläminen ja uuden kielen opettelu on hänestä eri asia.

– En itsekään jaksaisi sellaista yhdistelmää.

Hän miettiikin, voisiko työntekijä opiskella työaikana suomen kieltä esimerkiksi 2–3 tuntia viikossa. Se nopeuttaisi kielen oppimista. Työvoimapulan ratkaiseminen vaatii täysin uusia ideoita.

Rantanen toivoo, että Vakka-Suomen lahjoitusprofessuuri Turun yliopistolle alkaa tuottaa tulosta ja yritykset aktiivisesti hyödyntävät korkeakouluyhteistyötä. Kyseessä on 600 000 euron panostus alueen elinkeinoelämältä viiden vuoden ajaksi. Tästä vajaa puolet tulee kauppakamariosastolta.

– Kun nuoria saadaan Vakka-Suomeen tekemään opinnäytetöitä, toivottavasti osa heistä jää alueelle myös töihin.

Yksi keskeneräinen asia Rantaselta jää Siivoselle perintönä, vaikka asiaa on ratkottu vuosikausia: liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on jatkuva prosessi.

– Junarata on nyt sähköistetty, mutta vieläkään ei ole saatu eritasoristeystä Laitilaan, vaikka se Rambollin selvityksessä vuonna 2019 oli kaikilla kriteereillä mitattuna tärkein hanke tällä alueella, hän toteaa.

– Samperin satakuntalaiset, hän naurahtaa ja viittaa Eurajoen risteykseen, joka sai rahoituksen ennen Laitilaa.

Valtio on kuitenkin satsannut Kasitien kehittämiseen. Nelikaistaisuus Nousiaisiin asti ja ohituskaistat tekevät liikenteestä joustavampaa. Pendelöinti kuitenkin lisääntyy sitä tahtia, että Siivosen mielestä Turun ja Uudenkaupungin välille tarvittaisiin myös henkilöjunaliikennettä.

– Puolisoni käy töissä Turun ammattikorkeakoulussa Kupittaalla. Jos Kupittaalle pääsisi junalla, hän ainakin vaihtaisi ilomielin ajamisen junaan. Junassa pystyisi tekemään töitäkin, hän kertoo esimerkkinä.

Rantanen työskentelee vielä joulukuun Siivosen rinnalla. Sen jälkeen hän aikoo nauttia vapaa-ajasta ja harrastuksista.

– Eniten odotan velvollisuuksista vapaata arkea.

Siivosen elämässä tahti kiihtyy, kun hän ottaa vastuulleen kauppakamariosaston asiamiehen tehtävät ja jatkaa silti myös opettajana Novidassa. Vapaa-aika menee perheen parissa ja kuntoillessa.

Fakta


Uudenkaupungin kauppakamariosasto


Toimialueena Vakka-Suomen kuusi kuntaa eli Uusikaupunki, Laitila, Pyhäranta, Vehmaa, Taivassalo ja Kustavi