Hangen suojassa

0
Paksu hanki tarjoaa luonnossa silmänilon lisäksi monenlaista suojaa eläimille ja kasveille.

Näin vuoden vaihteessa koko maahan on jo saatu lumipeite lounaisrannikkoa ja Ahvenanmaata myöten. Kauniisti kaamosaikaa valaiseva lumi ilahduttaa monen mieltä ja auttaa tutkitusti jaksamaan pimeää paremmin. Lumipeite on myös luonnolle tervetullut apu talvesta selviämiselle.

Maahan satavat lumihiutaleet asettuvat toistensa lomaan siten, että väliin jää ilmaa. Kuohkea lumikerros eristää hyvin kylmältä ja hangen alla lämpötila pysyy myös kovemmilla pakkasilla nollan tuntumassa. Lumi tarjoaa pakkassuojan lisäksi monille eläimille suojapaikkoja saalistajilta.

Luonnossa hiiret ja myyrät viettävät talven suurelta osin hangen ja maanpinnan tuntumaan kaivamissaan tunneleissa. Tarkkakorvaiset saalistajat, pöllöt ja ketut, kuulevat jyrsijöiden liikkeet lumen altakin, mutta kaiken kaikkiaan hyvinä lumivuosina useampi jyrsijä selviää talvesta kuin huonompina.

Jyrsijöiden lisäksi hanki antaa suojaa monille pienille varpuslinnuille sekä kanalinnuille. Ne kun sukeltavat usein yöksi pakkasta suojaan lumikinoksiin tai suoraan paksuun hankeen ja kaivautuvat pienen matkan lumen sisään lumikieppiin.

Muutkin eläimet hyötyvät lumipeitteestä. Se toimii lisäeristeenä horrostaville hyönteisille, sammakkoeläimille ja siileille. Myös talviunta nukkuvat karhut hyötyvät eristävästä hangesta. Leutoina lumettomina talvina ne saattavat heräillä kesken unien.

Talvella liikkuvat metsäjänikset, lumikot, kärpät ja riekko vaihtavat syksyisin valkoiseen talvipukuun. Jos lumipeitteen sataminen viivästyy tai talvi on hyvin vähäluminen, suojaväri kuitenkin toimii tarkoitustaan vastaan. Valkeat eläimet ovat tummaa ympäristöä vasten helposti erottuvia maalitauluja.

Moni kasvilaji tarvitsee lunta. Syksyisin maan pintakerroksiin tunkeutuva routa ankkuroi puut, etenkin matalajuuriset kuuset, maahan talvimyrskyjen varalle.

Liian kovat pakkaset vaurioittavat kuitenkin pahasti kasvien juuria ja ilman suojaavaa lumikerrosta voi talven paukkupakkasten jäljiltä paljastua pahoja tuhoja: puiden kasvu tyrehtyy, havupuut pudottavat neulasiaan ja moni puu kuolee pystyyn.

Tutkijat ovat selvittäneet arktisten alueiden kasvi-, sammal- ja jäkälälajien sopeutumista ympäristöönsä. Osa tutkituista lajeista, esimerkiksi jää- ja lumileinikit, on suorastaan riippuvaisia talvisin kinostuvasta lumesta.

Arktiset lajit ovat sopeutuneet elämään karuissa olosuhteissa ja lyhyen kasvukauden aikana. Aikaisin satava, myöhään sulava lumi pitää eteläisemmät kilpailevat lajit poissa.

Ilmaston muuttuessa sademääriä on hyvin vaikea ennustaa. Vaikka lämpötila pysyisi talvisin pakkasella, voi hanki silti jäädä puuttumaan, mikäli sadetta ei saada. Valon määrä on silti tulevaisuudessakin sama. Koska esimerkiksi eläinten valkoisen talviasun vaihtumista säätelee päivän pituus, voi lumiolosuhteiden muutos aiheuttaa monenlaisia haastavia tilanteita tulevaisuudessa.

Lily Laine

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here