Kaikissa kulttuureissa vuosi ei ala samaan aikaan

0

Uuteenvuoteen liittyy useita erilaisia perinteitä, monet ovat tottuneet esimerkiksi katsomaan ilotulituksia ja valamaan tinaa. Ei ole kuitenkaan täysin itsestään selvää, miten uuttavuotta juhlitaan tai edes milloin uusi vuosi alkaa.

– Minun kulttuurissani Intiassa on erilainen kalenterijärjestelmä kuin Suomessa ja siellä vuosi alkaa huhtikuun puolivälissä, Intiasta Uuteenkaupunkiin muuttanut autotehtaalla työskentelevä laboratorioinsinööri Dharshini Sivasubramanian jakaa.

– Koska 1. tammikuuta on yleinen uudenvuodenpäivä maailmalla, juhlin kuitenkin enemmän silloin, Sivasubramanian avaa.

Maahanmuuttajat juhlivat uutta vuotta erilaisin perintein, mutta kulttuurista huolimatta monille on luontevaa kokoontua yhteen uutta vuotta juhlistamaan.

– Vietän uudenvuodenaaton perheeni, kavereideni ja kavereideni perheiden kanssa, Kamerunissa syntynyt ja Saksassa kasvanut Njeukam White kertoo.

– Minäkin juhlin uutta vuotta perheeni ja intialaisten ystävieni kanssa, Sivasubramanian kuvaa.

Vaikka monet viettävät uuttavuotta vuodesta toiseen samojen perinteiden kanssa, esimerkiksi Egyptistä kotoisin oleva laatuinsinöörinä Valmet Automotivella työskentelevä Omar Abdelaziz kertoo vaihtelevansa paikkaa ja traditioita mitä juhlan ympärille liittyy.

– Useasti olen viettänyt uudenvuodenaaton äitini ja siskoni kanssa Egyptissä, kun taas viime vuonna juhlin täällä Suomessa ja tänä vuonna aion juhlia Venäjällä Pietarissa, uusikaupunkilainen Abdelaziz kertoo.

– Välillä olen viettänyt uuttavuotta myös Saksassa, jossa veljeni asuu, Abdelaziz jatkaa.

– Uudenvuoden ohjelmani riippuu siitä missä olen, mutta eniten tykkään saksalaisesta tavasta juhlistaa uutta vuotta, sillä siellä on juhlia ihan kaikkialla, Abdelaziz pohtii.

Daniel Pustelnik on Puolasta Uuteenkaupunkiin muuttanut yhdeksäsluokkalainen, joka haluaa viettää uudenvuodenaaton rennolla tunnelmalla.

– Aion viettää uudenvuodenaaton tyttöystäväni kanssa pizzaa syöden, Pustelnik kertoo.

Ilotulitukset ovat yksi tunnetuimmista uudenvuoden perinteistä.

– Ilotulitusten katsominen kuuluu uuden vuoden juhlistamiseen, Pustelnik kertoo.

White viettää vuodenvaihdetta saman kaavan mukaan joka vuosi.

– Puemme kavereiden ja perheen kanssa päälle parhaat vaatteemme ja menemme yhdessä ostoksille, jonka jälkeen laitamme ruokaa, White selittää.

– Kahdeksalta illalla syömme illallisen, jonka jälkeen on lasten ilotulitusten vuoro, White jatkaa.

– Lasten mentyä nukkumaan aikuiset saavat juhlia keskenään ja päivän vaihtuessa tietenkin katsotaan suuret ilotulitukset, White hehkuttaa.

Njeukam White teki aiemmin töitä autotehtaalla riskienhallinnan asiantuntijana. Tuona aikana hän asui Uudessakaupungissa arkiviikot ja matkusti Jyväskylään viikonlopuiksi. Hän siis matkusti noin 2100 kilometriä työn vuoksi joka kuukausi.

Sivasubramanian toteuttaa intialaisia vuodenvaihteen perinteitä Suomessa.

– Teemme poojia ja laitamme oveen rangolia, Sivasubramanian kertoo perinteistään.

– En ole löytänyt siihen tarkoitukseen temppeleitä Suomesta, joten teemme poojat kotona, Sivasubramanian jatkaa.

Pooja on uskonnollinen rituaali, jota tehdään rukoillakseen tai osoittaakseen kunnioitusta jumalille. Rangoli taas tarkoittaa tiettyä taidemuotoa.

– Lisäksi meidän uudenvuodenaaton perinteeseen kuuluu, että jokainen juhlija valmistaa jonkun intialaisen ruuan ja joku tekee aina kakun, jonka lapset saavat leikata tasan kahdeltatoista vuoden vaihtuessa, Sivasubramanian kertoo.

Vaikka Sivasubramanian saa ylläpitää intialaisia juhlaperinteitä Suomessa, hän ei koe juhlan Suomessa olevan kuitenkaan samanlainen kuin Intiassa.

– Vietän uuttavuotta Suomessa paljon hiljaisemmin ja pienemmällä porukalla kuin Intiassa, Sivasubramanian huomauttaa.

Sen lisäksi että uudenvuodenaattona odotetaan tulevaa vuotta, monet käyttävät aikaa myös menneen vuoden muistelemiseen ja vuoden viimeisistä hetkistä nauttimiseen.

– Uudenvuodenaattona haluan nauttia vuoden lopusta, Pustelnik jakaa.

– Lisäksi toivotamme tietysti aina toisillemme oikein hyvää uutta vuotta, Pustelnik toteaa.

Tulevasta vuodesta toivotaan parempaa



Iiris Soininen

Jotkut toiveet tulevalle vuodelle ovat hyvin konkreettisia.

– Toivon ensi vuodelta parempia kouluarvosanoja, Daniel Pustelnik toteaa.

– Minä taas rakastan matkustelua ja haluaisin matkustella enemmän ensi vuonna, Dharshini Sivasubramanian kertoo.

Terveys ja erityisesti pandemian laantuminen nousee selkeästi esille uuden vuoden toiveissa.

– Toivon todella paljon, että koronavirustilanne paranisi ja ihmiset pysyisivät terveempinä, Omar Abdelaziz kertoo.

– Toivon, että pandemiatilanne normalisoituisi ja ihmiset voisivat rauhassa jatkaa elämää, Sivasubraman toivoo hartaasti.

– Toivon, että kaikki, jotka eivät saaneet toteutettua unelmiaan tämä vuonna koronaviruksen takia, saisivat uuden mahdollisuuden vuonna 2022, Njeukam White jatkaa jakaen Abdelazizin ja Sivasubramanianin toiveet.

Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erityisen raskaita heille, jotka eivät ole pystyneet välimatkan takia turvautumaan läheisiinsä pandemia-aikana.

– Eniten olen huolissani vanhempieni puolesta, jotka asuvat kotimaassani Intiassa, jossa koronatilanne on todella huolestuttava, Sivasubramanian miettii.

Kaikki toiveet tulevalle vuodelle eivät kuitenkaan pyöri virustilanteen ympärillä.

– Itse toivoisin, että ensi vuosi Suomessa olisi vähemmän kylmä, Sivasubramanian naurahtaa.

White taas on ottanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseen olla joka vuosi aina yhden askeleen menestyneempi kuin edellisenä vuonna.

– Sen lisäksi, että oma tavoitteeni ensi vuodelle on pysyä terveenä, pyrin saavuttamaan jotain uutta niin kuin joka vuosi, White kertoo.

– Lisäksi minulla olisi yksi tärkeä toive suomalaisille ensi vuodeksi, White selittää.

– Haluaisin, että suomalaiset muistaisivat hymyillä joka päivä, White paljastaa toiveensa.

Iiris Soininen

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here