Kirkko koristellaan jouluun–Havukranssit, adventtikynttilät ja Jeesus-lapsi seimessä välittävät joulun ilosanomaa

0
Alttarikynttilät ovat metrin pituisia. Ville Virolainen kertoo, että kynttilöitä on alttarilla eri aikoina eri määrä.

Vahtimestari Ville Virolainen tietää tarkalleen, montako yötä jouluun on. Joulun alla kirkko puetaan jouluun. Joulutähdet on jo tilattu. Kuusi on saatu lahjoituksena Jaana Ääritalolta ja se on saanut oksilleen nauhan, jossa lukee Gloria in excelsis Deo eli Kunnia Jumalalle korkeuksissa.

– Kuusen pystytyksessä apunani olivat kollega Teijo Sirniö ja Ari Holvitie vapaaehtoisena, Virolainen kertoo.

Keskikäytävän kauniit, vuosina 1750, 1759 ja 1785 vanhaan kirkkoon hankitut ja myöhemmin Uuteen kirkkoon siirretyt kristallikruunut on koristeltu havukranssein. Alttarille Virolainen on tilannut metriset adventtikynttilät. Kaksiosaisella alttarilla alttarikynttilöitä on etualttarilla kaksi, jouluaattona päivällä neljä ja illalla kuusi.

– Kyllä tätä tekemistä riittää, mutta olen pyrkinyt jaksottamaan työt ennakoiden siten, ettei jouluna olisi enää niin ylivoimainen kiire, Virolainen hymähtää.

Ville Virolaisen tytär ja vaimo osallistuvat jouluaattona perhekirkkoon ja sen jälkeen perhe lähtee viettämään yhteistä joulua. Jouluaaton kello 21 alkavan jouluhartauteen liittyvät toimet hoitaa Esko Kulmala .

Joulunalusaika on Virolaiselle kiireistä huolimatta mieluista aikaa. Kun kirkko koristellaan jouluun, se on kauneimmillaan. Traditiot ovat valmistautumista jouluun.

Virolainen on miettinyt, kuinka paljon enemmän tekemistä joulu on teettänyt kirkossa silloin kun ei ollut vielä sähkövaloja ja sähkölämmitystä.

– On siinä ollut kynttilöiden sytyttämistä, kun kaikki kynttilät on sytytetty kruunuissa.

Uudenkaupungin Uusi kirkko valmistui vuonna 1863 ja se otettiin käyttöön loppiaisena 1864. Aluksi kirkossa oli keskuslämmitys, mutta se ei oikein tahtonut toimia. Niinpä kirkkoa alettiin lämmittää kaminoilla ja lämmityksestä vastasi tietenkin suntio, eli nykyisen vahtimestarin sen aikainen edeltäjä.

Ensimmäisenä jouluna kirkossa eivät soineet urut, sillä urut saatiin käyttöön vasta 1865.

Virolainen peri vahtimestarin työt Jouko Mäenpäältä . Mäenpään perintö näkyy yhä kirkossa useina traditioina. Hänen aikanaan esimerkiksi keskikäytävän kruunuihin alettiin hankkia havukranssit.

Jouluviikolla isoset tulevat auttamaan keskikäytävän koristelussa ja kirkon takaosaan tuodaan talli, jossa Josef, Maria ja Jeesus-lapsi sekä lampaat ilahduttavat kävijöitä.

Kirkko on joulukuosissaan pääosin jo Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa mutta ihan viimeiset viimeistelyt tehdään jouluaattoaamuna. Silloin esimerkiksi adventtikynttilät nostetaan pois, kun neljäs adventti on jo mennyt. Liturgiset värit vaihtuvat paaston ja odotuksen violetista valon valkoiseen, kunnes tapaninpäivänä liturginen väri muuttuu punaiseen.

– Liturgiset värit näkyvät saarnastuolin kirjaliinassa sekä papin stolassa ja kasukassa.

27.12. punainen vaihtuu jälleen valkoiseen.

Korona on tuonut muutoksia myös kirkkoon. Lasten kauneimmat strimaattiin tänä vuonna. Kirkossa järjestettyihin konsertteihin sekä myös Kauneimpiin joululauluihin on vaadittu koronapassia, koska ne tulkitaan musiikkitilaisuuksiksi.

Joulukirkossa ei koronapassia kysytä, koska Avin määrittämä koronapassivaatimus ei koske uskonnollisia tilaisuuksia.

Uudessa kirkossa on 1 200 paikkaa. Tuomiokapituli on linjannut, että 10.12. alkaen uskonnollisissa tilaisuuksissa, kuten jumalanpalvelukset, hartaudet ja toimitukset, tiloista on käytössä vain kolmasosa.

– Uskoisimme, että ainakin Uudessa kirkossa kaikki halukkaat mahtuvat joulukirkkoon, Virolainen sanoo.

Tieto on lohdullinen, sillä suomalaisille joulukirkko on yksi vuoden tärkeimmistä kirkollisista tapahtumista. Uudessakaupungissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden lisäksi suosituin on jouluaaton perhekirkko.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here