Kuumailmapallolento tavara-arpajaisten voittona neljälle linnunpöntön ostajalle

0
Kuvassa lentoon lähdössä Tomi Siivonen (oik.), Juha Salomaa, Frans Elo (takana), Mila ja Inna Kotilainen (edessä) sekä pilottina Juuso Manu.

Kyläyhdistys Hakava ry ja Rauman Seudun Katulähetys ry rakensivat 250 linnunpönttöä myyntiin. Puolivälissä myyntiä juolahti mieleen järjestää samalla tavara-arpajaiset. Lupa haettiin poliisilta ja sen jälkeen telkän ja pikkulintujen pöntöt numeroitiin myynnin yhteydessä.

Poliisin suorittaman arvonnan yhteydessä kuumailmapallolennon voittivat kalantilainen Tapani Lamppi , laitilalainen Frans Elo , pyhämaalainen Lippo Soini ja raumalainen Ari Koivunen .

Voittajien kohdalla tilanne muodostuikin ennen lentoa melko kiharaiseksi, koska erilaiset pätevät esteet pakottivat kolmen varsinaisen voittajan antamaan lentonsa kaverille. Kuumailmapallolennolle pääsivät tiistaiaamulla 21.12. klo 11 aikaan Tapani Lampin tilalle Juha Salomaa Kalannista, Lippo Soinin tilalle Tomi Siivonen Uudestakaupungista, Ari Koivusen tilalle Mila Kotilainen yhdessä 4,5-vuotiaan Inna -tyttärensä kanssa ja varsinaisena voittajalentäjänä Frans Elo.

Kuumailmapallolentäjät saatiin Vantaalta, Ilkka Korhonen ja Juuso Manu . Lennolle lähdettiin Laitilan Kotoharjun alueelta Mikolan pellolta. Lennolla pilottina toimi nuori, mutta kokenut vantaalainen Juuso Manu. Laskeutuminen tapahtui Kalannin Hallun kylään Keijo Saarelan pellolle.

Vantaalainen Ilkka Korhonen, 63, lensi pallolla ensimmäisen kerran 1979 Englannissa ja sai pallokuumeen. Häälennollekin piti päästä vastavihityn vaimon kanssa 1980.

Korhonen on kouluttautunut erikoissairaanhoitajaksi ja harrastanut kuumailmapalloilua koko ajan. Hän liittyi Suomen kuumailmapallokerhoon, Suomen vanhimpaan sellaiseen, jo 1978 ja on lajin pioneereja nyky-Suomessa.

Kuumailmapalloilu ei ole hoppuilijan laji. Se vaatii myös epävarmuuden sietämistä. Ihan juuri ennen lentoa voidaan päättää, ettei lähdetäkään. Kaikki riippuu säästä. Tärkeintä on, että sääolosuhteet ovat hyvät. Lentäminen peruuntuu, jos ukkostaa, sataa tai jos näkyvyys on huono. Eikä tuuli saa lähtötilanteessa puhaltaa maanpinnalla yli viittä metriä sekunnissa.

Kun lentoon päästään, ollaan tuulien vietävänä. Lentäjä voi ohjata palloa vain säätämällä lentokorkeutta, josta haetaan suotuisaa tuulensuuntaa. Jo ennen lentoa on tehty lentosuunnitelma, mutta ihan tismalleen sekään ei aina toteudu, jos tuulet niin päättävät. Mukava lentokorkeus on 150–300 metriä, koska sieltä näkee alas hyvin. Tarvittaessa voidaan nostaa lentokorkeutta, jos lentosuunta paranee.

Lennolle lähtiessä laitetaan ilmaan luotauspallo, eli heliumilla täytetty pallo, jotta nähdään, mihin suuntaan se lähtee menemään. Lennolle lähdetään vain, jos sää on turvallinen sekä kalusto ja miehistö kunnossa. Kuumailmapallolennoille tehdään lentosuunnitelma, katsotaan sääennusteet ja lasketaan, miten paljon pallo etenee tuulen mukana tunnin aikana, sekä katsotaan, missä on laskupaikkoja.

Lentäminen on mukavaa, samoin kuin konkareiden kertomusten kuuntelu heidän kertoessa omista lennoistaan. Hiljaisen tiedon siirtäminen on tärkeää.

Ilkka ja Juuso lähtevät 2.1. Italiaan alppien ylilennolle. Lentomatka on 5 km. Ilkka on lentänyt aikaisemmin kolme kertaa alppien yli. Kuumailmapallolentäjät lupasivat tulla Varsinais-Suomen ja Länsi-Suomen alueelle useita kertoja vuoden 2022 aikana lennättämään halukkaita erilaisten tilaisuuksien yhteydessä.

Kyläyhdistys Hakava ry:n puolesta Matti Puukki

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here