Limisaumavene hyväksyttiin Unescon listalle

0

Kuluneella viikolla kokoontunut aineettoman kulttuuriperinnön hallitustenvälinen komitea nimesi pohjoismaisen limisaumaveneperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Limisaumaveneperinnettä Unescon listalle esitettiin monikansallisessa hakemuksessa, jossa mukana olivat kaikki Pohjoismaat, Ahvenmaa ja Färsaaret. Hakemuksen taustalta löytyy myös satoja alan toimijoita; veneenveistäjiä, yhdistyksiä, museoita ja oppilaitoksia. Myös suomalaiset puuvenetoimijat ovat olleet hankkeessa mukana.

Mutta mikä merkitys Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääsemisellä sitten on?

Hakemusprosessissa mukana ollut puuveneaktivisti Bosse Mellbergin mukaan nimeäminen antaa tunnustusta pohjoismaiselle käsin tekemisen perinteelle, sen taitajille sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla. Hakemusprosessi onkin jo käynnistänyt monenlaisia hankkeita perinteen puolesta eri puolilla pohjolaa.

Mellberg myös muistutti limisaumaveneiden edustavan koko pohjolan yhteistä historiaa.

Limisaumainen puuvene on erityinen pohjoismainen venetyyppi ja niitä on rakennettu Suomessakin tuhansien vuosien ajan. Puuveneillä on ollut suuri merkitys merenkululle kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat yhdistäneet ihmisiä rannikolta rannikolle sukupolvien ajan. Näin myös Uudenkaupungin alueella, missä meri oli pitkään se tärkein kulkuväylä. Meri tarjosi kaupungin asukkaille ravintoa ja mahdollisti monia elinkeinoja. Mutta kaikkeen tähän tarvittiin sopiva kulkuneuvo – puuvene.

Hyvällä omallatunnolla voidaan todeta limisaumaveneperinteen olevan keskeinen osa suomalaista kulttuuriperintöä ja rannikkokulttuuria. Ja yhä vielä venelaitureista ja mökkirannoilta löytyy satoja tuhansia limisaumaisia puuveneitä, joilla soudetaan, purjehditaan ja kalastetaan. Hyvin rakennettu limisaumavene on ekologinen ja kevyesti kulkeva.

Pitkällä aikavälillä tämäkin perinne voi olla vaarassa, sillä ammattiveistäjiä löytyy Suomesta vain noin 50. Pitkällä aikavälillä sekä veneenrakennustaito että veneiden käyttötuntemus voivat olla vaarassa. Unescon tunnustuksen toivotaankin alan ammattilaisten joukossa nostavan suomalaisen puuveneperinteen arvostusta ja kiinnostusta.

Suomen toisena kansallisena kohteena Unescon luetteloon nimettiin kaustislainen viulunsoitto. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa on jo yli 600 kohdetta eri puolilta maailmaa.

Maija Ala-Jääski

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here