Limisaumaveneen arvostuksesta iloitaan myös Uudessakaupungissa

0
Veneenrakentajana aikanaan toiminut Heikki Hagman vierellään talviteloilla oleva Keijo Elon tekemä 8,5 metriä pitkä kaunis puuvene. Siinä näkyy selkeästi limisaumaveneen rungon rakenne. Hän hankki Martti Tannerille alunperin valmistetun veneen omistukseensa yhdessä tyttärensä kanssa.

– Hienoa, että limisaumaveneperinne sai arvostusta Unescossakin. Toivottavasti se auttaa veneenrakennustaidon säilymistä Suomessa, sanoo uusikaupunkilainen Tapio Rantapelkonen , joka on tehnyt puuveneitä työkseen kymmenisen vuotta.

Samalla kannalla on Lepäisillä asuva Heikki Hagman , joka oli aikanaan tekemässä Keijo Elon kumppanina kymmeniä limisaumaveneitä.

Puinen limisaumavene on ollut tärkeä kulkuväline Uudenkaupungin vesilläkin jo satoja vuosia. Niillä on purjehdittu, soudettu ja kuljettu koneen voimalla. Niitä on käytetty kalastukseen, tavaroitten kuljettamiseen ja huviveneilyyn.

Suurin osa Uudenkaupungin seudulla ja muualla Vakka-Suomessa vuosisatojen varrella veistetyistä puuveneistä on ollut juuri limisaumaveneitä. Vaihtoehtona on ollut tasasaumainen puuvene, mutta niiden määrä on ollut selvästi pienempi ja niitä ovat valmistaneet pääasiassa veneveistämöt.

Tämä tulee ilmi selvästi esimerkiksi Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen julkaisemassa ”Uuskaupunkilaissi puupaatei” -kirjassa.

Limisaumaveneperinne saatiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pohjoismaisen yhteistyön tuloksena. Limisaumavene onkin erityisesti pohjoismainen venetyyppi ja niitä on tehty täällä tuhansia vuosia.

Kyseessä on ensimmäinen yhteispohjoismainen monikansallinen hakemus, jossa ovat mukana myös Ahvenanmaa ja Färsaaret. Hakuprosessia on koordinoinut Norja ja siinä oli mukana kaikkiaan pari sataa alan toimijaa veneenveistäjistä museoihin ja koulutuslaitoksista yhdistyksiin. Mukana hanketta tukemassa oli myös merihistoriallinen yhdistys.

Uudessakaupungissahan on vaalittu puuveneperinnettä myös ”Puupaatei Pakkahuaneel” -tapahtumien avulla.

Tapio Rantapelkosen mukaan ammattimaisia puuvenerakentajia on Suomessa enää muutama kymmenen. Hän on itse tehnyt ja korjannut puuveneitä jo pitkään.

– Päätoimiseksi puuvenerakentajaksi ryhdyin vuonna 2012, mutta olin jo ennen sitä tehnyt ja korjannut veneitä. Uusien veneiden tekemisen ohella olenkin koko ajan myös korjannut veneitä.

– Toivottavasti Unescon päätös auttaa puuveneperinteen ja veneenrakennustaidon säilyttämisessä. Ainakin puuveneen rakentamisharrastukseen näyttää nyt olevan kiinnostusta. Tämä näkyy esimerkiksi Eurajoen kristillisen opiston puuvenerakennuskursseilla, hän sanoo.

Heikki Hagman on ollut aikanaan tekemässä työkseen kymmeniä puuveneitä. Lisäksi hän on pyrkinyt säilyttämään puuveneperinnettä. Hän on ollut keskeisesti mukana keräämässä merihistoriallisen yhdistyksen puuvenekokoelmaa. Se käsittää nyt kymmenkunta venettä, joista vain yksi on limisaumavene.

Lisäksi hänen hallussaan on arvokas kokoelma puuveneitten piirustuksia.

– Olen saanut ne Keijo Elon perintönä. Täysimittaisia veneen piirustuksia on tallessa noin kymmenen. Olisi tärkeää, että ne saataisiin digitoiduiksi, jolloin ne olisivat helpommin hyödynnettävissä ja samalla varmistettaisiin myös niiden säilyminen, hän korostaa.

Millainen limisaumavene sitten oikein on? Sen olennainen ominaisuus on rungon rakenne. Ammattilainen määrittelee sen näin: Limisaumaveneessä ylemmän laudan sisäpuolen alareuna tulee jonkin verran alemman laudan yläosan päälle.

Katsojan silmään tämä näkyy niin, että veneen kylki ei ole sileä, vaan ”porrasmainen”. Kansan suussa käytetäänkin nimitystä ”klinkkarpaat”.

Matti Jussila