Vakkasuomalaisten valtuutettujen kokouspalkkioissa on kuntakohtaisesti suuria eroja. Yhden kokouksen kokouspalkkio voi olla 30–120 euroa. Eroja löytyy myös puheenjohtajille maksettavista palkkioista. Puheenjohtajat saavat tämän lisäksi vuosikorvausta työstään.
Vuosittaiset palkkiomäärät riippuvat toki siitä, kuinka tiheään kunnassa kokoonnutaan. Esimerkiksi Uudessakaupungissa kaupunginhallitus on kokoontunut tänä vuonna 29 ja valtuusto yhdeksän kertaa.
Vehmaalla puolestaan on tänä vuonna pidetty neljä valtuuston ja 19 kunnanhallituksen kokousta. Kustavin valtuusto on kokoontunut tänä vuonna viisi kertaa ja kunnanhallitus 12 kertaa. Taivassalossa valtuusto on istunut kolmesti ja hallitus 14 kertaa. Laitilassa valtuusto on kokoontunut kahdeksan kertaa ja kaupunginhallitus 24 kertaa.
Palkkio määritellään kuntakohtaisissa hallintosäännöissä. Luottamushenkilöiden saamat palkkiot eivät ole suoraan sidottu ajankäyttöön, joten kokouspalkkion eteen nähty vaiva voi tarkoittaa pelkkää kokouksessa istumista tai tuntien perehtymistä etukäteen. Luottamushenkilöille maksettavat palkkiot ovat verotettavaa tuloa ja perinteisesti eri puolueet ovat perineet myös eräänlaista puolueveroa, joka voi olla esimerkiksi 10–15 prosenttia palkkiosta.
Uudenkaupungin tämän vuoden viimeinen budjettivaltuusto kesti viisi tuntia. Kaupungin talousjohtajalta saadun tiedon mukaan kyseinen valtuusto maksoi palkkioineen noin 10 000 euroa. Kaupungin hallintosäännön mukaan jokainen valtuuston jäsen kuittasi kokouksesta 100 euroa, ja kolmen tunnin jälkeen jokaiselta uudelta tunnilta maksettiin 50 euroa. Valtuuston puheenjohtaja kuittasi kokouksesta 140 euroa ensimmäiseltä kolmelta tunnilta ja sen jälkeen 70 euroa tunti. Valtuutetuille maksettiin myös kilometrikorvauksia sekä mahdollisesti korvauksia kokouksen ajan ansionmenetyksistä.
Vastaavat korvaukset saa myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja vetämästään kokouksesta ja kaupunginhallituksen jäsenet istumastaan kokouksesta. Lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja saa Uudessakaupungissa vuosipalkkiona 2002 euroa ja varapuheenjohtajat saavat 501 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 2431 euroa ja varapuheenjohtajien vuosipalkkiot ovat 608 euroa. Uusikaupunki maksaa palkkiot kerran vuodessa.
Laitilan hallintosäännön mukaan valtuuston ja kaupunginhallituksen jäsenet saavat kokouksesta 80 euroa. Valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajille maksetaan kokouksesta 120 euroa. Jos kokoukset kestävät yli kolme tuntia, palkkiota korotetaan 50 prosentilla jokaista alkavaa tuntia kohden.
Laitilan valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 1600 euroa ja valtuuston ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan vuosipalkkio 550 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kuittaa Laitilassa Uuttakaupunkia suuremman vuosipalkkion, koska Laitila maksaa 2600 euroa.
Vehmaa on Vakka-Suomen kunnista kitsain palkkionmaksaja, vaikka palkkioita korotettiin muutama vuosi sitten. Valtuuston ja kunnanhallituksen kokouksista luottamushenkilö kuittaa 30 euron palkkion. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 750 euroa ja kunnanhallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 1200 euroa. Puheenjohtajille maksetaan lisäksi kokouspalkkio, joka vastaa toimielimen kokouspalkkiota 50 prosentilla korotettuna.
Jos puheenjohtaja saa toimestaan vuosipalkkiota, korotukset maksetaan, kun niiden yhteismäärä ylittää vuosipalkkion määrän. Vehmaa maksaa palkkiot kahdesti vuodessa.
Taivassalossa valtuuston tai kunnanhallituksen jäsenen kokouspalkkio on 40 euroa. Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 750 euroa ja kunnanhallituksen puheenjohtajan 1200 euroa. Taivassalo maksaa palkkiot kerran vuodessa.
Kustavin kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenten kokouspalkkio on 50 euroa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 1200 euroa ja kunnanhallituksen puheenjohtajan 2200 euroa.
Pyhärannassa parhaillaan sorvataan uutta hallintosääntöä, mutta kunnasta viestitettiin, että kokouspalkkiot säädetään usein erillisillä päätöksillä.
Fakta
Muitakin palkkioita maksetaan
Lauta- ja toimikuntien sekä muiden toimielinten jäsenet ja puheenjohtajat saavat palkkioita kokouksista, mutta summat ovat valtuustojen ja hallitusten kokouspalkkioita pienemmät.
Kunnat maksavat lisäpalkkiota, jos valtuuston tai hallituksen kokous kestää yli kolme tuntia.
Kunnat maksavat luottamushenkilöille korvausta myös ansionmenetyksestä ja kilometrikorvausta sekä mahdollisesta lastenhoidosta.
Kustavissa, Laitilassa ja Taivassalossa korvausten tuntihinnat vaihtelevat 17–30 euron välillä.
Uudessakaupungissa korvaus maksetaan hakemuksen ja siihen liitettyjen todistusten summan mukaan.
Lähde: Kuntien hallintosäännöt
”Ei politiikkaan rahan takia lähdetä”
Uudenkaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedtillä (kok.) on käynnissä kolmas valtuustokausi. Hän korostaa, että kokouspalkkiossa on kyse kaupungin hyväksi käytetystä ajasta.
– Ei politiikkaa tehdä ja kaupungin asioita hoideta rahan takia, vaan kyllä taustalla on halu kantaa vastuuta ja halu vaikuttaa oman ympäristönsä asioihin, Löfstedt sanoo.
Löfstedt on ensimmäistä kauttaan puheenjohtajana. Hän kertoo käyttävänsä päivittäin aikaa kaupungin asioiden hoitamiseen.
– Käytetty aika vaihtelee, mutta esimerkiksi joulukuun viimeisen valtuuston päivänä minulta meni aikaa kaupungin asioiden hoitamiseen aamuyhdeksästä iltayhdeksään eli puolet vuorokaudesta, Löfstedt laskee.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana Löfstedt on jatkuvasti yhteydessä kaupungin johtaviin virkamiehiin. Hän pyrkii käymään myös mahdollisimman monessa eri lautakunnan kokouksessa, jossa hän pysyy kartalla siitä, mitä niissä tapahtuu.
– Kokouksia on useita per viikko. Jäin vähän aikaa sitten eläkkeelle poliisin tehtävistä, joten minulla on nyt hyvin aikaa perehtyä kaupungin asioihin, Löfstedt lisää.
Kolmen valtuustokautensa aikana hän on huomannut, että poliitikon työ on muuttunut aiempaa vaativammaksi.
– Kaikki tieto on nykyään netissä ja tietoa on niin paljon kuin vain viitsii ja haluaa lukea. Enää ei riitä pelkästään se, että osallistuu kokouksiin. Kun yrittää hoitaa työnsä hyvin, on jatkuvasti tiedettävä asioista enemmän kuin esityslistoissa ja pöytäkirjoissa lukee, Löfstedt kuvailee.
Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ensimmäisen kauden valtuutettu Jukka Alkio (kesk.) toteaa, ettei kokouspalkkio ole, tai ainakaan saisi olla, suurin syy sille, että joku lähtee mukaan politiikkaan. Alkion mukaan kokouspalkkiot osoittavat sitä, että poliitikkojen käyttämää työaikaa arvostetaan.
– Kyllä jokaisella on omat motiivinsa. Joillakin on kova palo asiaan ja toiset, kuten minä, lähtevät mukaan pitkään harkittuaan. Ei se kokouspalkkio liikkeelle lähtöä ratkaise, mutta onhan se mukava lisä, Laitilan entisenä kaupunginjohtajanakin tunnetuksi tullut, nyt eläkkeellä oleva, Alkio kertoo.
– Ei minulla suoranaista paloa politiikkaan ollut, mutta tietyt laitilalaiset yhteistyökumppanit viestittivät, että lähde nyt ihmeessä, kun olet niin perillä kaupungin asioista. Ajassa on myös sellaisia poliittisia ja epäpoliittisia virtauksia, jotka ehkä vähän provosoivat minua siihen, etten voinut jäädä ihan passiiviseksikaan, Alkio muotoilee.
Alkio kertoo käyttäneensä koko työuransa siihen, että hän on tehnyt asiakirjoja, joiden perusteella poliitikot asioista päättävät.
– Ei minulle tullut siis mitenkään yllätyksenä se, kuinka paljon aikaa kuntapolitiikan hoitaminen vaatii. Toisaalta ihmiset ovat kovin erilaisia, jotkut hankkivat kaiken mahdollisen tiedon. Toiset eivät ole ehkä niin perinpohjaisia, vaan keskittyvät pitämään huolta joistakin tietyistä asioista, Alkio muotoilee.
Alkion viikoittain Laitilan kaupungin eteen käyttämä työaika vaihtelee, mutta esimerkiksi syksyn talousarvion ja budjettikokousten lähestyessä aikaa kului reippaasti.
– Toiset asiat vaativat enemmän keskustelua, muiden arviointia ja kuulemista. Arvioisin, että ilman talousarvioita ja budjettiakin käytän Laitilan hyväksi noin työpäivän verran tunteja viikossa ja sen päälle tietenkin kaikki kokoukset vielä, hän laskee.
Kuntalaisten aktiivinen rooli politiikassa on Alkion mukaan kasvanut. Eri poliitikot saavat aiempaa enemmän yhteydenottoja kuntalaisilta ja mielipiteitä vaihdetaan aiempaa enemmän myös sosiaalisen median kanavissa.
– Toimintaympäristö on sellainen, että koko ajan on oltava tietoinen siitä, missä mennään. On oltava kartalla esimerkiksi siitä, mitä tapahtuu elinkeinoelämässä. Mitä tarpeita kuntalaisilla on vaikkapa sote-puolella tai varhaiskasvatuksessa, Alkio pohtii.
