Oi kuusipuu

0
Tänä vuonna luonnossa liikkuessa on moni saattanut huomata kuusien tehneen poikkeuksellisen runsaasti käpyjä.

Tuttu metsäkuusi on parhaillaan suuressa roolissa monessa kodissa. Sisään kannetun puun tuoksu, sen oksille ripustettavat koristeet ja puun alle kerättävät lahjat ovat tuttuja jouluperinteitä. Mutta millaista on sen elämä luonnossa?

Metsäkuusi, eli kotoisammin kuusi, on nuori tulokas Suomen luonnossa. Se ehti levittäytyä meille idästä noin viisi tuhatta vuotta sitten – vasta kauan sen jälkeen, kun muut nykyiset metsäpuulajimme olivat jo kotiutuneet viimeisimmän jääkauden jälkeen. Nykyisin kuusi kasvaa koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ja se on toiseksi yleisin puulajimme.

Kuusen kaksi alalajia, euroopanmetsäkuusi ja siperianmetsäkuusi, ovat levittäytyneet nimensä mukaisesti Euraasian havumetsävyöhykkeelle. Euroopanmetsäkuusi esiintyy Skandinaviasta Baltiaan ja Ural-vuoristoon, Keski-Euroopassa puu viihtyy vuoristoalueilla.

Siperianmetsäkuusi puolestaan on levittäytynyt mantereen läpi Tyynelle valtamerelle asti. Läntisimmiltään sitä on tavattu Ruotsista. Alalajit sekoittuvat herkästi toisiinsa, eikä niiden levinneisyyttä ole siksi kovin helppo määritellä.

Ihmisille kuusi on merkityksellinen monella tapaa. Se on tärkeä, monikäyttöinen talouspuulaji, josta valmistuvat niin huonekalut, hirsirakennukset kuin keinokuituiset viskoositekstiilitkin. Hyvälaatuista kuusipuuta käytetään myös puusoittimien, kuten viulujen, raaka-aineena.

Ravinnoksi kelpaavat keväisin puhkeavat C-vitamiinipitoiset kerkät maistuvat kirpeän pihkaisilta, ja maustavat monenlaisia ruokia likööreistä jäätelöihin. Kerkkiä ei kuitenkaan sovi kerätä ilman maanomistajan lupaa, eikä koskaan nuorista taimikoista tai suuria määriä samasta puusta.

Monimuotoisesta lajista on löydetty erilaisia kasvumuotoja, joista osa on varsin koristeellisia ja ne ovat päätyneet myös kaupalliseen viljelyyn. Kultakuusen keväinen uusi vuosikasvu on väriltään heleän vaaleankeltaisia.

Purppurakuusen kerkät taas puhkeavat kirkkaan punaisina. Muita kuusen erikoisia kasvumuotoja ovat muun muassa riippuvaoksainen, harvahaarainen käärmekuusi, sekä erilaiset pylväsmäiset, kartiomaiset ja pallomaiset kasvutavat.

Kuluneen vuoden keväällä kuuset kukkivat monin paikoin erittäin runsaasti ja luonnossa liikkuessa pääsi ihastelemaan purppuraisia, pystyasennossa kasvavia kukkia. Oksilta alaspäin roikkuviksi kävyiksi nämä kukat ovat kehittyneet kesän aikana ja tarjoavat ravintoa monille metsän eläimille. Siemenet varisevat vasta ensi kevään hangille tuulen leviteltäväksi.

Nykyinen ilmaston kuumeneminen tuo kuuselle uusia haasteita monellakin tapaa. Puun lähellä maan pintaa kasvava juuristo tekee siitä alttiin kuivuudelle sekä myrskytuhoille.

Lämpenevä ilmasto suosii yhä useampia kuusen tuholaislajeja ja tarjoaa kilpailuetua paremmin sopeutuville puulajeille. Voi olla, että tulevaisuudessa nyt niin tutut ja kotoiset kuusemme käyvätkin harvinaisemmiksi.

Lily Laine

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here