Lapsiluvun kasvu varhaiskasvatuksessa johtuu useasta asiasta. Ensinnäkin kaupunkiin on muuttanut lapsiperheitä. Kun alueella on ollut avoimia työpaikkoja, valtaosa tulijoista on ollut yksin asuvia nuoria miehiä, mutta on porukassa ollut perheellisiäkin. Lisäksi syntyvyys kääntyi kasvuun jo viime vuonna. On tämän onnellisen uutisen taustalla sitten korona tai mikä tahansa, se merkitsee, että varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on lähivuosina lapsia jälleen enemmän. Tilastokeskuksen synkät väestöennusteet eivät siis toteudukaan Uudessakaupungissa.
Onnellinen käänne lapsiluvussa on aiheuttanut paineita varhaiskasvatuksessa. Sen lisäksi että kaupunkiin on tullut lapsia lisää, kaupungin on pitänyt paikata myös päivähoitopaikkojen poistumaa. Kaupunki joutui 2019 sulkemaan Santtiossa sijainneen Merilinnun päiväkodin sisäilmaongelmien vuoksi. Heti seuraavana keväänä toimintansa lopetti yksityinen päiväkoti Touhula ja Norlandia ei oikein vauhtiin päässytkään.
Kaupunki on kyennyt reagoimaan tilanteeseen hämmästyttävän joustavasti. Vaikka lapsia tuli yhtäkkisesti kymmeniä lisää, kaikille on järjestynyt paikka varhaiskasvatuksesta. Nyt kaupungin käytössä ovat sekä Norlandian että Touhulan tilat ja myös omissa päiväkodeissa on tehty tilajärjestelyjä. Lapsiryhmien lisäykset jatkuvat myös ensi vuoden puolella muun muassa Seikowin ja Saarniston päiväkodeissa.
Näin joustava reagointi ei olisi ollut mahdollista ilman sitä tahtotilaa, mikä päättäjillä on ollut lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Päättäjät ovat ymmärtäneet, että kaupungin kasvu vaatii myös palveluiden nopeaa lisäämistä.
Kaikki kaupunkilaiset eivät ole vielä tajunneet tätä nopeaa käännettä, kun yhä kuulee ihmisten surkuttelevan väkiluvun laskua. Vielä viime vuonna kaupungin asukasluku olikin laskussa, mutta tänä vuonna asukasluku on jo reippaasti plussalla. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku on kasvanut vuoden alusta 111 asukkaalla.
Teija Uitto