Maanantaina 3. tammikuuta tuhannet nuoret aloittavat varusmiespalveluksensa. Maavoimissa eniten uusia alokkaita saapuu muun muassa Porin prikaatiin Säkylään ja Niinisalon varuskuntiin.
Uusikaupunkilainen Onni Laaksonen on yksi tulevista alokkaista. Hän matkustaa äitinsä kyydillä maanantaina Säkylän Huovinrinteelle aloittamaan palvelustaan.
Kotonaan kahvikupin ääressä Laaksonen nauttii viimeisiä päiviään siviilissä.
– Rauhallisissa merkeissä menee nämä viimeiset päivät. Hiukan olen treenannut ja nauttinut siitä, että saa nukkua pitkään, Laaksonen naurahtaa.
Harjoittelun lisäksi Laaksonen on käyttänyt kotonaan aikaa opetellakseen etukäteen sotilaiden arvomerkkejä. Nehän tunnetusti pitää varusmiesten osata pian palvelukseen astumisen jälkeen.
Armeijaan hän lähtee avoimin ja positiivisin mielin.
– Vähän jännittää, mutta hyvillä fiiliksillä lähden. Hauska kokemus siitä varmasti tulee, Laaksonen pohtii.
Perinteisesti suurin osa uusikaupunkilaisista määrätään suorittamaan palvelustaan Niinisaloon. Laaksonen haki erillisen haun kautta Säkylään Suomen kansainvälisiin valmiusjoukkoihin.
Sotilaallisen maanpuolustamisen lisäksi valmiusjoukkoihin hakeneet saavat erikoiskoulutuksen kriisinhallintatehtäviin.
Laaksosta kiinnosti hakeutuminen johonkin erikoisjoukkoon, ja kutsunnoissa hän kuuli lisätietoa valmiusjoukoista.
– Halusin hakea laskuvarjojääkäriksi, mutta hakukriteerit olivat minulle vähän turhan kovat, Laaksonen taustoittaa alkuperäisiä suunnitelmiaan.
Valmiusjoukkoihin hakeneelta edellytetään hyvää terveydentilaa ja fyysistä kuntoa. Myös kuntotesteistä vaaditaan hyvää tulosta.
Yli puolet kansainvälisen koulutuksen saaneista varusmiehistä lähtee rauhanturvaajaksi puolentoista vuoden sisällä palveluksen päättymisestä. Mahdollisuus kuullostaa Laaksosen mielestä houkuttelevalta.
– Olisihan se erilainen ulkomaanreissu.
Puolustusvoimissa on koronapandemian aikana ollut poikkeukselliset palvelusjärjestelyt. Varusmiehet on jaettu joukko-osastoissa kolmeen osastoon, joista kukin on vuorollaan noin kaksi viikkoa vapaajaksolla, mitä seuraa neljän viikon koulutusjakso.
Järjestelyjen piti muuttua tammikuussa normaaliin järjestelyyn, jossa viikon palvelusta seuraa viikonloppuvapaa. Huonontuneesta koronatilanteesta johtuen Puolustusvoimat ilmoitti tiistaina luopuvansa suunnitelmasta.
Aluksi pitkät kiinnioloajat kuullosti Laaksosen mielestä hurjilta, johtuen kavereidensa kertomuksista, mutta ajateltuaan asiaa tarkemmin hän näkee järjestelyissä hyviä puolia.
– Kyllä niitä lomiakin on, vaikka on pitkät kiinnioloajat. Lomat ovat myös pitkiä, jolloin voi palautua paremmin.
Huonontunut koronatilanne ei huoleta Laaksosta. Armeijassa tarjotaan kaikille halukkaille koronarokote, mutta Laaksonen on jo ehtinyt ottamaan omansa.
– Pitää vain toivoa, että muillakin on rokotteet, ja tauti ei pääsisi leviämään siellä, Laaksonen toivoo.
Armeijaan lähtö on paitsi lapselle itselleen myös vanhemmille ja sukulaisille tunteikas hetki. Isät ja kaverit saattavat antaa viime hetken vinkkejä lähtevälle ja kertoa omakohtaisia tarinoita omilta ajoiltaan.
– Olen toistuvasti kuullut vinkin, että ei saa olla huonoin eikä paras, Laaksonen kertoo.
– Joulupöydässä monet ovat jakaneet omia tarinoitaan, mutta pääsääntöisesti kaikki kokemukset ovat olleet positiivisia.
Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Laaksoselle armeijan jälkeen vielä avoimet. Hän kertoo, että upseerin ura voisi tulla harkintaan, mikäli armeija osoittautuu sopivaksi paikaksi.
– Ensimmäisenä olisi mahdollisuus päästä rauhanturvaajaksi valmiusjoukkojen kautta, mutta hakeminen Maanpuolustuskorkeakouluun kiinnostaa myös.
– Mennään askel kerrallaan. Jos armeijassa on kivaa, niin jäädään sinne, Laaksonen päättää.