Roskienkeruuta, tyhjiä pulloja, polttopuita–Lokalahden leijonat ovat hyvän asialla

0
Lokalahden leijonaveljet pitävät virallisen kokouksen kahdeksan kertaa vuodessa. Lisäksi he kokoontuvat epävirallisesti useiden eri hyväntekeväisyystempausten tiimoilla. Pöydän päässä klubin presidentti Seppo Laine.

Vilkas puheensorina täytti Lokalahden keskustassa sijaitsevan kahvila-ravintolan kabinetin. Paikallisen Lions Clubin hallitus kaavaili ensi vuoden toimintaa ja kehitti täysin uutta konseptia, jolla olisi mahdollista kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen. Tunnelma oli innostunut.

– Tästä ei vielä voi kertoa julkisuuteen, klubin presidentti Seppo Laine tyrmäsi utelut.

Se siitä, mutta noin yleisellä tasolla voi sanoa, että idea on hyvä ja perästä kuuluu.

Lokalahden vuonna 1969 perustettu Lions Club on yksi Suomen noin 900 klubista. 200 maassa toimivaan leijonaverkostoon kuuluu 1,4 miljoonaa jäsentä ja tässä joukossa Suomi on yksi aktiivisimmista: Suomi on maailman 13. ja Euroopan 4. suurin jäsenmaa.

Lokalahden leijoniin kuuluu 19 jäsentä. Klubi toimii monipuolisesti ja toteuttaa järjestön tunnuslausetta ”Me palvelemme”. Viimeisin tempaus oli lokakuussa järjestetty, jo perinteinen lehtien ja pullojen keräys. Leijonaveljet kävivät kolkuttamassa paikallisten ovilla ja saivat saaliikseen muhkean lavallisen keräyspaperia sekä suuren määrän tyhjiä pulloja.

– Tärkein tulonlähde meille on joka neljäs vuosi koottava palveluhakemisto. Muuten keräämme varoja esimerkiksi sillä, että myymme makkaraa kotiseutupäivillä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa, past president Pekka Järvelä kertoi.

Lionit ovat mukana kaikenikäisten lokalahtelaisten elämässä. Klubi lahjoittaa joulun alla ruokakaupan lahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille yhteistyössä seurakunnan diakoniatyön kanssa, jakaa koululaisille stipendejä, hymypoika- ja -tyttöpatsaita, lahjoittaa varat lokalahtelaisten ylioppilaiden lakkeihin ja voi olla apuna vanhuksille.

Eräs auttamisen muoto on esimerkiksi se, että klubilaiset kävivät tekemässä vanhukselle vuoden polttopuut. Kaikkia paikallisia koskettava asia on roskienkeruutempaus, joka toteutetaan kesäisin yhdessä Lions Ladyjen kanssa.

– Ensimmäisenä adventtina meillä on tapana järjestää kahvitus kirkonmenojen jälkeen seurakuntakeskuksessa. Tarjoamme siellä kahvit ja lionsladyjen valmistamia leivonnaisia. Pari kertaa vuodessa järjestämme yhdessä ladyjen kanssa ruokailun seurakunnan keskiviikkokerhoon, rahastonhoitaja Markku Aho sanoi.

Ensimmäinen Lions-klubi perustettiin Yhdysvalloissa 1917. Suomeen toiminta tuli 1950, ensin Helsinkiin. Leijonien hyväntekeväisyystyö ei rajoitu vain omalle paikkakunnalle, sillä järjestö tekee maailmanlaajuisesti mittavaa avustustyötä useilla sektoreilla.

Erilaisilla tempauksilla kerätyillä varoilla on hankittu sairaalatarvikkeita, tuettu nuorisotyötä, autettu luonnonkatastrofien uhreja ja kustannettu rokotuskampanjoita.

Lokalahden Lions Club kokoontuu kahdeksan kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu yhdeksän kertaa. Jäseneksi klubiin on tähän asti päässyt vain kutsusta, mutta valtakunnallinen sääntömuutos on tulossa ja tarkoitus on, että leijonaksi mielivä voi itse hakea jäsenyyttä.

Lokalahden klubin hallitukseen kuuluvat myös sihteeri Martti Huovinen , klubimestari Markku Larikka , 1. varapresidentti Matti Stenström ja 2. varapresidentti Yrjö Poukka .

Adventtikahvituksen ja jouluavustusten jaon lisäksi leijonilla on loppuvuoden ohjelmassa vielä seurakuntakeskuksen joulukuusen haku ja luovuttaminen. Juhlaakin oli, sillä marraskuussa vietettyyn LC Uusikaupunki Merettarien kymmenvuotisjuhlaan Lokalahden leijonat oli kutsuttu puolisoineen.

– Toistaiseksi meillä vielä toimivat Lionit ja Lions Ladyt erikseen. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa Lions Clubeissa on naisia siinä missä miehiäkin, puheenjohtaja toteaa.

Pirkko Varjo

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here