Sotiemme veteraanien perintö on itsenäinen isänmaa

0

Svinhufvudin senaatti antoi Suomen julistautumista itsenäiseksi Venäjästä koskevan esityksen 4.12.1917 eduskunnalle, joka hyväksyi sen 6.12.1917. Tätä päivää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä (VNp 138, 20.11.1919).

Talvisodan aikana tasavallan presidentti Kyösti Kallio totesi vuoden 1939 itsenäisyyspäivän radiopuheessaan Suomen kansalle Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen: ”Näyttää siltä, kuin tuo mahtava suurvalta haluaisi riistää meiltä tunnustamansa itsenäisyyden ja sen mukana kaiken, mikä meille on pyhää ja kallista. Mutta onneksi Suomen kansan kaikki kerrokset käsittävät, mistä on kysymys.”

Suomen kansa käsitti ja toimi sen mukaan. Itsenäisyytemme varmistaneen Talvisodan jälkeen seurasi painostuksen täyttämä runsas vuosi. Neuvostoliitto halusi saavuttaa kesken jääneet tavoitteensa. Hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat pommituksilla 22. ja 25.6.1941 pääasiallisesti siviilikohteita vastaan. Suomi totesi 25.6.1941 olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

Jatkosodan aikana viettäessään itsenäisyyspäivää 6.12.1941 suomalaiset eivät olleet unohtaneet Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen 30.11.1939 eivätkä sodan jälkeen tehtyä rauhaa kohtuuttomine ehtoineen. Tasavallan presidentti Risto Ryti pitäessään 6.12.1941 juhlapuhettaan Helsingissä sai tietää Britannian julistaneen Suomelle sodan. Suomalaiset joukot olivat samoihin aikoihin vallanneet Karhumäen.

Suomalaiset elivät tuolloin toivossa saada Talvisodassa menettämänsä alueet takaisin. Jatkosota päättyi kuitenkin välirauhaan Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944. Suomi joutui hyökkääjälle pakkoluovuttamaan alueitaan ja omaisuuttaan, maksamaan ns. sotakorvauksia ja tuomitsemaan ns. sotasyyllisiä.

Viime sodissamme Suomi välttyi todennäköiseltä kansanmurhalta, jos Neuvostoliitto olisi päässyt tavoitteeseensa!

Kun vuonna 1918 lunastettiin valtiollinen itsenäisyytemme, niin vuosina 1939-1945 varmistettiin kansallinen itsenäisyytemme ja vapautemme.

Valmistauduttaessa tänä vuonna 104 vuotta kestäneen itsenäisyytemme juhlapäivään vastakkainasettelu voimistuu jälleen Euroopassa. Valtiot rajoineen ovat muuttuneet. Putinin johtaman Venäjän tavoitteet maanosaamme kohtaan ovat sen sijaan pysyneet lähes muuttumattomina sitten keisari Pietari Suuren (1672-1725), jonka hallitessa venäläiset kohtelivat Isossavihassa 1713-21 suomalaisia julmemmin kuin missään muissa maittemme välisissä lukuisissa sodissa. Tuolloiset vainolaiset toteuttivat suomalaisten kansanmurhaa tavoitellessaan Venäjän suurvalta-asemaa Mustaltamereltä Itämerelle.

Vahva maanpuolustustahto ja asevelvollisuuteen perustuva laaja reservi ovat puolustuksemme kulmakiviä. Asevelvollisuus linkittää nykynuoret veteraanien perintöön: itsenäiseen isänmaahan.

Hannu Luotola

prikaatikenraali evp

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here