Suomen paras puhdistamo

0

Uuteenkaupunkiin valmistui uusi, komea jätevedenpuhdistamo vuonna 1977. Puhdistamoa on laajennettu ja tehostettu useampaan otteeseen vuosien varrella ja viimeisin laajennus valmistui vuonna 2019. Purkuputki on edelleen entisessä paikassa eli noin 1,7 kilometrin päässä jätevedenpuhdistamolta Yaran pengertien pohjoispuolella. Purkukohdassa on vettä kahdeksan metriä ja virtaamaa alueelle tuo makean veden altaan juoksutus.

Uudenkaupungin merialueen kuormitus koostuu suuruusjärjestyksessä makean veden altaasta eli Sirppujoesta, sisäisestä kuormituksesta eli pohjaan jo kertyneiden ravinteiden vapautumisesta, ilmalaskeumasta, jätevedenpuhdistamosta, kalankasvatuksesta ja teollisuudesta.

Sirppujoesta virtaa vuosittain makean veden altaaseen n. 11 tonnia fosforia ja 683 tonnia typpeä. Makean veden allas toimii puskurina ja sieltä juoksutusten kautta merialueelle virtaa kolme tonnia fosforia ja 430 tonnia typpeä. Makean veden altaan osuus merialueen kuormituksesta on suureesta riippuen 60–85 %.

Jätevedenpuhdistamo, joka siis käsittelee koko Vakka-Suomen alueen jätevedet niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin osalta, tuottaa merialueen kuormituksesta noin 10–12 %. Jätevedenpuhdistamolla jätevedestä puhdistetaan kiintoaineen lisäksi rehevöittävää fosforia ja typpeä, merenpohjalle kohtalokasta hapetuskuormaa ja muita haitallisia aineita.

Jätevedestä saadaan poistettua 95–100-prosenttisesti kaikki muu paitsi typpi, jota poistetaan 85–95 prosentin teholla. Jo nykyisellään Häpönniemen puhdistamo on Suomen parhaita, parhailla hetkillä jopa Suomen parasta puhdistustulosta tekevä jätevedenpuhdistamo.

Purkuputken rakentaminen on kaikin puolin järjenvastainen hanke. Mallinnusten perusteella merialueen tilassa mahdollisesti saavutettavat muutokset ovat niin pieniä, että niitä ei voida todentaa edes laboratoriomittauksin. Ainoa näkyvä muutos siis olisi kasvanut lasku asiakkaillemme.

Purkuputken rakentamiskustannukset ovat täysin kohtuuttomat saatavaan hyötyyn nähden. Nykyistä purkuputkea ei siis voida jatkaa, vaan koko purkuputki pitäisi rakentaa uutena. Uuden purkuputken rakentamisen hinta laskettuna valmiiseen, muokattuun, pohjaan on vajaa miljoona euroa per kilometri. Tämän lisäksi tulee ruoppaus- ja louhintakustannukset, valmistelevat maissa tehtävät työt, suunnittelu jne.

Nämä työt tuplaavat tai jopa triplaavat kilometrihinnan. Uloimpaan pisteeseen eli Putsaarenkurkkuun (AVI:n päätöksessä Liesluoto–Korssaari) on matkaa n. 11 kilometriä ja matkalla merenpohjan syvyys vaihtelee parista metristä lähes kolmeenkymmeneen metriin.

Lisäksi reitillä kulkee kaikki Uuteenkaupunkiin tuleva laivaliikenne ja reitillä on myös runsaasti isoja raakavesijohtoja, viemäreitä ja kaapeleita. Työtä tehtäisiin arviolta kahtena tai kolmena avovesikautena. Kustannukset olisivat siis pahimmillaan jopa 25–30 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi sitä, että asiakashintoja nostettaisiin seuraavat kymmenen vuotta 10 % vuodessa (mikä ei edes ole sallittua kuluttajaviranomaisen mukaan) ja siitä huolimatta Vakka-Suomen veden varat olisivat loppu jo ennen hankkeen valmistumista.

Hintoja pitäisi siis nostaa vieläkin rajummin ja se vaikuttaisi suoraan myös koko Vakka-Suomen alueen houkuttelevuuteen elinkeinoelämän investointien osalta. Tuskin olisi mikään valttikortti, että alueella olisi Suomen ylivoimaisesti kalleimmat vesihuoltomaksut.

Purkupaikka olisi Natura2000-alueen ja Selkämeren kansallispuiston reunassa. Alueen vedentilan luokitus on parempi kuin nykyisessä purkupaikassa sisäsaaristossa. Rakentamisesta vapautuisi meren pohjasedimentistä huomattavasti ravinteita, jotka vaikuttavat erittäinkin negatiivisesti merialueen tilaan.

Tälle alueelle putkea ei todennäköisesti edes saisi rakentaa EU:n antaman Weser-päätöksen perusteella. Unionin tuomioistuimen niin sanotussa Weser-tuomiossa vahvistaman tulkinnan mukaan kansallinen viranomainen ei saa myöntää lupaa toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman jonkun laadullisen tekijän tilaluokka heikkenisi.

Vaikka jätevesi onkin hyvin puhdistettu, on siinä silti mukana myös jonkin verran ravinteita ja siksi jätevettä ei saisi johtaa ns. puhtaalle alueelle. Nykyisen purkupaikan vesialueen tilan pitää huonona makean veden altaasta tuleva Sirppujoen vesi, eikä nykyisen purkupaikan luokitus muuttuisi mihinkään vaikka jätevedenpuhdistamo siirrettäisiin avomerelle. Sirppujoki on antanut alueelle paljon hyvää, mutta ravinteiden vuoksi se valitettavasti myös kuormittaa merialuetta.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että jätevedenpuhdistamo on yhteiskunnalle välttämätön laitos, joka puhdistaa jätevedestä haitallisia aineita. Kaikkea ei saada poistettua järkevin kustannuksin eikä jätevedestä ole tarkoituksenmukaista tehdä juomavettä kuin tarpeeseen. Toki sekin on mahdollista, mutta silloin kustannukset ovat jo purkuputken rakentamisen luokkaa.

Nyt on vaihtoehtoisesti ehdotettu rakennettavaksi jälkikäsittelylaitos ja mahdollisesti myös purkuvesien desinfiointi. Jälkikäsittelylaitoksessa poistetaan etenkin fosforia, joka on levien ruokaa. Desinfiointilaitoksella puhdistettu jätevesi desinfioitaisiin. Tosin tälläkin hetkellä jopa jäteveden purkupaikalla meriveden hygieeninen laatu on mittausten mukaan hyvä, kuten myös kaikissa muissakin mittauspisteissä.

Moista ihmelaitosta ei rakennettu edellisen laajennuksen yhteydessä, koska ajateltiin Suomen parhaan jätevedenpuhdistamon riittävän. Mutta voimme toki tehdä vielä nykyistäkin paremman laitoksen ja huomattavasti purkuputken rakentamista järkevämmin kustannuksin, mikäli viranomainen sen meille suo.

Oikea ratkaisu luonnon ja ympäristön suojelussa on vähentää kuormitusta eikä siirtää sitä vain kauemmas omista silmistä. Siksi Vakka-Suomen Vesi haluaa ennemmin panostaa jätevesien entistäkin tehostetumpaan käsittelyyn, kuin ajaa liikelaitoksen konkurssiin vain sen takia, että kuormitus siirrettäisiin paikasta toiseen.

Kim Westerholm

Vesihuoltopäällikkö,

liikelaitosjohtaja

Vakka-Suomen Vesi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here