Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti joitakin vuosia sitten muistitietokeruun otsikolla ”Päivä itsenäisyyttä”. Kaikille avoimella kyselyllä haluttiin kerätä muistiin ja kartoittaa ajatuksia itsenäisyydestä ja itsenäisyyspäivän vietosta. Mitä itsenäisyyspäivä suomalaisille merkitsee, miten sitä vietetään kodeissa ja onko päivän vietto ehkä muuttunut ajan kuluessa.
Kysely mukaan itsenäisyyspäivää vietetään usein perheen tai sukulaisten kesken. Ruoka on tavallista juhlavampaa ja sen kanssa voidaan nauttia lasi kuohuvaa. Monelle itsenäisyyspäivä on myös merkki siitä, että joulu lähestyy ja tästä syystä ruokapöydässä voi olla jo jotain jouluun liittyvää.
Päivän traditioihin kuuluu monessa perheessä myös television katselu. Katsotaan ”Tuntematon sotilas” -elokuva, puolustusvoimien itsenäisyyspäivän paraati ja presidentin järjestämät linnan juhlat kättelyineen.
Karnevaalihenkeä ei suomalaisten itsenäisyyspäivän vietosta löydy. Liputtaa toki pitää, mutta sekin tehdään asiaan kuuluvalla vakavuudella. Ikkunalle asetetut kynttilät ovat se ainoa, juuri itsenäisyyspäivään kuuluva koristelu, jonka suomalaiset ovat ottaneet omakseen.
Monelle itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu myös hautausmaalla käynti. Suomalaisten itsenäisyyspäivää värittää yhä vahvasti sotavuosien ja sotaveteraanien muistaminen. Tämä kaikki kävi ilmi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran teettämästä kyselystä. Toki oli myös heitä, jotka eivät juhlineet itsenäisyyspäivää mitenkään ja heitä, joita vanhat traditiot lähinnä ahdistivat.
Todennäköisesti myös suomalaisten tavat juhlia itsenäisyyttä muuttuvat seuraavina vuosikymmeninä yksilöllisempään suuntaan. Ei enää seurata televisiosta muiden juhlintaan, vaan luodaan omia juhlatapoja ja -perinteitä. Ja hyvä niin, sillä tärkeintähän on että jokainen kokee itsenäisen Suomen juhlan arvoiseksi, olivat juhlat sitten illanvietto ystävien kesken tai eväsretki luontoon.
Maija Ala-Jääski