Valaistukseltakin vaaditaan älyä ja kestävyyttä

0
Tilauskanta on hyvä, mutta maailmanlaajuinen komponenttipula vähän pelottaa. Onneksi varastossa on vielä tavaraa, toimitusjohtaja Jere Flemming sanoo.

Valaistus on nykyään paljon muutakin kuin pimeän torjumista, valaisimet ovat tärkeä ja mietitty osa sisustusta. Esteettisten arvojen rinnalla on kehitetty myös älyvalaistusta: valot syttyvät liikkeestä ja sammuvat, kun tila jää tyhjäksi. Toiveet energiatehokkuudesta ja kestävyydestä ovat raivanneet vauhdilla tilaa ledvaloille.

– Yllätyin siitä, miten nopeasti ledvalot syrjäyttivät loisteputket. Luulin, että siihen menisi kauemmin, mutta nyt loisteputkia ei halua enää kukaan, julkisten tilojen valaisimia valmistavan Elektro-Valon toimitusjohtaja Jere Flemming sanoo.

Muottitiellä sijaitseva yritys toimittaa parhaillaan valaisimia muun muassa Vähä-Rauman kouluun. Yritys on huolehtinut myös uuden Lastensairaalan sekä eduskuntatalon lisärakennuksen valaisimista. Kilpailu ulkomaisten toimittajien kanssa on kovaa, Flemming myöntää.

– Meidän vahvuutemme on siinä, että käytämme parempia komponentteja ja olemme hyvin joustavia. Kyllä kotimaista työtä arvostetaan.

Sähkösuunnittelijat ovat valaisinvalmistajan tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Elektro-Valossa valaisimia suunnitellaan myös itse, mutta valtaosa tuotannosta on ulkopuolisen suunnittelutoimiston työtä.

– Etsimme parhaillaan uutta sähkösuunnittelijaa tehtaalle. Ammattitaitoista suunnittelijaa ei ole helppo löytää.

Tehtaan tilauskanta on tällä hetkellä hyvä ja kahtena päivänä viikossa tehdään jopa pidennettyä työpäivää.

Elektro-Valo täytti tänä vuonna 40 vuotta. Yrityksen juuret ovat Laitilassa, josta nykyisen toimitusjohtajan isä Ismo Flemming osti Elektro-Dynamo-nimisen yrityksen ja perusti yhtiökumppaninsa kanssa uuden yrityksen sen perustalle. Muutto Uuteenkaupunkiin tapahtui 2005.

– Vähän vitsillä heitimme silloiselle kaupunginjohtaja Kari Koskelle , että jos täältä löytyy hyvä paikka, niin tulemme. Ja löytyihän se. Meillä on tässä 3 500 neliötä lämmintä tilaa ja lisäksi 500 neliön pressuhalli. Ostimme tuosta tien toiselta puolelta tontin ja anoimme kaavamuutosta, jolla vähän käytetty tie voitaisiin sulkea ja saisimme tonteista yhtenäiset.

Laajennussuunnitelmilla ei ole kiirettä. Ensin on päästävä koronan yli, sillä vaikka tilauskanta on alkanut hyvää vauhtia elpyä, tavarapula on todellinen ja maailmanlaajuinen. Tilattuja komponentteja on pahimmillaan luvattu toimittaa vasta ensi syksynä. Tilanteen tekee vielä hankalammaksi se, että teräksen hinta on lyhyessä ajassa noussut lähes kaksinkertaiseksi ja myös maalien hintoihin on tullut roimia korotuksia.

– Tarjousten tekeminen on entistä vaikeampaa ja tarjoukset ovat nykyään voimassa vain kuukauden. Jos eläisimme kädestä suuhun, olisimme jo suurissa vaikeuksissa. Onneksi meillä on hyvä varasto.

Tehtaalla siirryttiin viime vuonna maalämpöön ja käytössä on myös aurinkoenergiaa. Iso askel energiatehokkuudessa otettiin myös silloin, kun tehtaassa muutama vuosi sitten siirryttiin ilmanvaihdossa lämmön talteenottoon.

– Aikaisemmin lämmin ilma puhallettiin suoraan ulos. Eihän siinä tietenkään ollut mitään järkeä, Flemming sanoo.

Pirkko Varjo