Yhdistykselle on kertynyt vuosien varrella varoja, jotka yhdistys haluaa osoittaa ikäihmisten palveluiden ja kuntoutuksen tukemiseen.
– Tuohon tarkoitukseen sopivia yhdistyksiä tai säätiöitä ei alueelta löytynyt, ainakaan kaikista kunnista, yhdistyksen puheenjohtaja Olli Laivo toteaa. Niinpä yhdistyksen syyskokous 16.11. päätyi siihen, että jäljellä olevat varat jaetaan yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kuntakohtaisten asuntojen lukumäärän ja omistusajan suhteessa kunnille. Jaettava summa on 730 000 euroa. Uudenkaupungin osuudeksi tulee 294 920 euroa, Vehmaan 125 560 euroa, Pyhärannan 101 470 euroa, Mynämäen 142 350 euroa ja Kustavin osuudeksi 65 700 euroa.
Yhdistyksen rahavarat ovat kertyneet yhdistyksen omistamien talojen vuokrauksesta ja myynnistä.
Vanhustenkotiyhdistys perustettiin vuonna 1966. Yhdistyksen taustahenkilöinä olivat kalantilaiset kunnallisvaikuttajat Heikki Juntti ja Kaino Kataja . He saivat mukaan yhdistykseen kuntien edustajat. Yhdistyksen tavoitteena oli parantaa vanhusten sosiaalista asemaa. Tähän pyrittiin rakentamalla vanhuksille koteja palveluiden läheltä. Yhdistys järjesti myös keskustelu- ja juhlatilaisuuksia sekä edisti vanhusten terveydellistä kuntoutusta.
Ensimmäisen talon yhdistys rakennutti Kalantiin. Se valmistui 1970. Viimeisin talo nousi Mynämäkeen 1992. Vanhustentaloja yhdistyksellä oli parhaimmillaan yhteensä 22 ja yhdistys tarjosi yli 220 asuntoa vanhuksille kohtuullisella vuokralla. Vuokra-asunnot mahdollistivat ikäihmisille muuton haja-asutusalueilta palveluiden läheisyyteen.
Yhdistys sai alkurahoituksensa yksityisiltä lahjoittajilta ja jäsenistöltään. Talojen rakentamista tukivat myös Ara ja Raha-automaattiyhdistys sekä kunnat lainatakauksilla. Yhdistyksen varsinainen toiminta pyöri asuntojen vuokrauksella.
Kun ikäihmisten palvelujen tarve muuttui ja yhdistyksen voimavarat ikääntyvien talojen ylläpitämiseen vähenivät, yhdistys alkoi luopua taloistaan. Ensimmäiset talot myytiin vuonna 2005, viimeiset 2020. Viimeisimpänä yhdistys myi talot Kalannista, Lokalahdelta ja Uudestakaupungista. Asuntoja ostivat kunnat, säätiöt ja yksityiset.
Yhdistys luovuttaa lahjoituksen kunnille jo tänä vuonna, jotta rahaa päästäisiin käyttämään jo ensi vuonna.
– Lahjoitus ei kuulu hyvinvointialueelle, Laivo korostaa.
Yhdistys ohjeistaa kuntia käyttämään saamansa rahat ikäihmisten kuntoutuksen tukemiseen, sosiaalisten tapahtumisen järjestämiseen, kuntoutusvälineiden hankintaan, ikäihmisten ulkona liikkumista palvelevien alueiden hankintaan tai kunnostukseen sekä palveluseteleiden ostamiseen kotihoidossa oleville hoito- ja kuntoutuslaitoksiin.
– Kunnissa tiedetään parhaiten, mihin rahaa tarvitaan, yhdistyksen isännöitsijä Henna Ojalehto toteaa.