Aluevaalikampanjointi käy kuumimmillaan, kun varsinainen vaalipäivä eli 23. tammikuuta lähestyy. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja kannustaa kaupunkilaisia äänestysuurnille, koska on vaarana, että valta keskittyy Turkuun. Aluevaaleissa valitut nimittäin päättävät palveluiden järjestämisestä ja rahavarojen jakamisesta.
– Näissä vaaleissa kannattaa äänestää. Uusikaupunkilaisten kannattaisi mielellään äänestää paikallista ehdokasta, jotta saamme omaa paikallistuntemusta mukaan päätöksentekoon, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toteaa.
Vainio arvelee, että aluevaalien äänestysaktiivisuus jää matalaksi koko maakunnassa, joten jokaisella annetulla äänellä on suhteellisesti suurempi merkitys.
– Aluevaalit pidetään nyt ensimmäistä kertaa, joten niiden merkitys tiedostetaan heikommin kuin perinteisten vaalien, Vainio lisää.
Sote-alueeseen liittyvä työskentely on kuitenkin käynnistynyt kaupungissa jo ennen viime vuoden lopun aluevaalien ehdokasasettelua. Uudessakaupungissa on muutettu kaupungin organisaatiota jo vuoden 2018 hallintosääntöuudistuksen yhteydessä sote-uudistusta silmällä pitäen.
– Kaupunkiorganisaation toiminnan näkökulmasta on keskeistä, että strategia, hallintosääntö ja talousarvio päivitetään vastaamaan ensi vuoden alun tilannetta ja aikaa siitä eteenpäin, Vainio summaa.
Vainio toteaa, ettei sote-uudistuksella ole heti suuria vaikutuksia Uudenkaupungin asukkaiden kannalta. Vain aika näyttää, kuinka uudistus vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja siihen, että nouseeko kokonaisveroaste.
– Jos valta keskittyy Turun kaupunkiseudulla asuville ja sieltä äänensä saaville ehdokkaille, niin se saattaa muodostaa uhan demokratian toimivuudelle ja lähipalveluiden turvaamiselle maakunnan reuna-alueilla, Vainio summaa.
Kaupungilla on kuitenkin vielä monenlaista muutettavaa toiminnassaan, ennen kuin hyvinvointialueet käynnistyvät vuoden 2023 alussa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi usean kunnan erilaisten käytäntöjen yhtenäistämistä.
– Parhaillaan kokoamme vastauksia ensimmäisiin tietopyyntöihin, joita osaltamme tarvitaan hyvinvointialueen perustamista varten. Tietopyynnöt liittyvät siirtyvän henkilöstön, sote-kiinteistöjen ja irtaimiston sekä sopimusten ja tietojärjestelmien kartoitukseen, Vainio lisää.
Sote-puolen asiat ovat olleet pari viime vuotta tavallistakin enemmän tapetilla koronan ja sen vaatimien toimenpiteiden takia.
– Koronapandemia oli ja on edelleen paha vitsaus, mutta olosuhteisiin nähden sen kanssa on Uudessakaupungissa pärjätty kohtuullisesti, Vainio kertoo.
Vainio sanoo, että pandemiaan liittyvät turvatoimet ovat vielä tänäkin vuonna kaupungin tärkeimpiä asioita. Hän korostaa, kuinka tärkeää on se, että suositukset ja määräykset ovat selkeitä ja niitä noudatetaan.
Vainio toivoo, että kaupunkilaiset ottaisivat koronarokotteet ja suojaisivat niiden avulla itseään ja muita.
– Kansalaisten kannalta toivoisin yhtenäisempiä kansallisia ja alueellisia ohjeistuksia. Hämmennystä aiheuttaa, kun on kovin monta tahoa asioita tulkitsemassa ja linjaamassa. Tällä tarkoitan hallitusta, sosiaali- ja terveysministeriötä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, Aluehallintovirastoja sekä alueellisia ja kuntakohtaisia koronaryhmiä ja toimielimiä, Vainio lisää.
”Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat siihen, näivettyykö vai kukoistaako kaupunki”
Kaupungin väkiluku kasvoi muuttoliikkeen takia viime vuonna 177 hengellä ja kasvua toivotaan myös kuluvalle vuodelle. Atso Vainion mukaan on tärkeää ylläpitää kaupungin korkeaa työpaikkaomavaraisuutta.
– Ja silläkin on merkitystä, että tänne työllistyneet ihmiset kokevat kaupungin viihtyisäksi. Myös riittävän asuntotarjonnan mahdollistaminen on tärkeää. Meidän tulee ensisijaisesti pyrkiä saamaan markkinaehtoista asuntotuotantoa kaupunkiin, Vainio toteaa.
Kaupunkiin on tullut myös aiempaa enemmän työperäisiä maahanmuuttajia. Heidän kotouttamisessaan on apuna muun muassa kaupungin asukasluotsaushanke.
– Panostamme uusien asukkaiden palveluihin monin tavoin. Toivottavaa olisi, että uudet asukkaat sijoittuvat erilaisiin työpaikkoihin, osallistuvat harrastus- ja yhdistystoimintoihin sekä asettuvat asumaan eri kaupunginosiin, kuten kantaväestökin, hän lisää.
Vainio kuitenkin muistuttaa, että kaupunki ei ole koskaan valmis, eikä sen pidäkään olla. Kaupungin on jatkossakin kehitettävä yritysten toimintaedellytyksiä, monipuolistettava elinkeinorakennetta ja parannettava kaupungin saavutettavuutta.
– Nämä ovat tärkeitä kehitysaihioita jatkossakin, mutta ainakaan tonttipula ei ole meillä rajoittava tekijä, Vainio summaa.
Vainio lainasi äänensä viime vuoden lopussa robotille, joka soitteli hänen nimissään kaupunkilaisille ja kyseli vinkkejä kaupungin strategian kehittämiseen.
– Kyselystä on tullut positiivista palautetta. Meidän on opittava paremmin kokeilemaan asioita eli kehittää kokeilukulttuuria. Esimerkiksi Demokatu oli onnistunut kokeilu, koska sen kautta saimme monipuolista palautetta kaupunkikeskustan kehittämistä varten. Tärkeää on kokeilla paljon ja hyödyntää saatua palautetta, Vainio toteaa ja kertoo, että kyselyn tuloksia puretaan ja niitä julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.
Uusikaupunki on Vainion mukaan vedenjakajalla ja nyt tehdään ratkaisuja siitä, näivettyykö kaupunki vai tuleeko kaupungista hyvinkin kukoistava.
– Suomen kuntakenttä eriytyy edelleen vahvasti. Keskeisenä yhteiskunnallisena teemana on voimakas muuttoliike suurimmille kaupunkiseuduille ja toisaalta maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, Vainio pohtii.
Suunnitelmissa on kehittää kaupungista hiilineutraali toimintaympäristö vuoteen 2035 mennessä. Tämän on tarkoitus näkyä jatkossa myös kaupungin päätöksenteossa. Hän uskoo, että Uudellakaupungilla on hyvät mahdollisuudet profiloitua dynaamisena seutukaupunkina.
– Työpaikkaomavaraisuus on korkealla, kaupunkikeskustaa ja Kaupunginlahden ympäristöä kehitetään vahvasti ja sivistys- ja hyvinvointikeskus Wintteri rakennutetaan. Myös hyvin toimiva satama on meille suuri vahvuus ja akkutehtaan toiminnan käynnistyminen monipuolisti elinkeinorakennettamme. Se voi tuoda paljonkin uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, Vainio summaa.