Kalamarkkinat vetävät mutta kalakannat hiipuvat

0
Hylkeiden takia ammattikalastajat käyttävät aiempaa enemmän rysiä.

Jos paikallisen kalatalousalan tilannetta pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se muutos. Muutos näkyy niin kalakannoissa, kalakaupassa, kalastustavoissa, kalastajien määrässä kuin vapaa-ajan kalastuksessa.

– Positiivista on se että kotimaisen kalan arvostus on noussut. Tämä johtuu siitä että kotimaan vesistä pyydetty kala vastaa juuri tämän päivän haasteisiin; kala on ruokana kevyttä ja terveellistä sekä ympäristöystävällistä, tiivisti Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen toiminnanjohtaja Petri Rannikko.

Tuoreimpien lukujen mukaan kalastus poistaa Suomen vesistöstä yli 800 000 kiloa fosforia ja 4,5 miljoonaa kiloa typpeä vuodessa. Kalat sitovat itseensä ravinteita, joten kalastamisella voidaan poistaa vesistöihin jo joutuneita ravinteita.

– Kalastajien ei nyt tarvitse kalaa suuremmin markkinoida. Ostajia kalalle riittää ja myös teollisuus hyödyntää kotimaista kalaa erilaisten kalajalosteiden raaka-aineena aiempaa enemmän, kertoi Rannikko.

Sen sijaan paikallisten kalakantojen kehitys on ollut epäsuotuisaa. Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella kalastetaan pääosin kuhaa, ahventa, haukea, siikaa ja särkikaloja ja kannat ovat heikentyneet lähes kaikkien lajien osalta. Kantojen heikentyminen on suoraan verrannollinen hylkeiden ja merimetsojen määrän kasvuun.

– Kehitys on huolestuttava. Erityisesti koska meillä ei ole mitään tietoa siitä missä menee jonkun tietyn lajin ns. kriittinen raja. Kun tämä raja ylittyy, kalakanta ei kestä enää kalastusta, muistutti Rannikko.

Paikallisia kalakantoja pyritäänkin tukemaan istutusten avulla. Vesiin on istutettu siikaa, meritaimenta, kuhaa, haukea, madetta ja ankeriasta. Kalatalousalueella on oma mätihautomo ja siellä on kasvatettu paikallisia siikakantoja, madetta ja kokeiluluonteisesti myös haukea.

Lisäksi kalatalousalueella on aloitettu hauen ja ahvenen lisääntymisalueiden kartoitus.

– Lisääntymisalueita, lähinnä fladoja ja merenlahtia, onkin jo löydetty kymmenkunta ja seuraavaksi vuorossa on valittujen kohteiden kunnostus yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa, selvitti Rannikko.

Iloinen yllätys alueen kalastajille on sen sijaan ollut keväisten kuoresaaliiden räjähdysmäinen kasvu viime vuosien aikana. Kuoresaaliit menevät vientiin ja kysyntää kalalle riittää.

– Markkinoita pitäisi löytää myös kuoreen mädille. Tämä tosin koskee myös monien muiden kalalajien mätejä.

Myös särkien kaupallinen kysyntä on kasvanut.

– Kalakaupassa onkin tapahtunut mielenkiintoinen muutos. Aiemmin kysyntää oli lähes yksinomaan arvokaloiksi mielletyille kaloille kuten lohelle, siialle ja kuhalle. Nyt taas markkinoilla on imua niin sanotuille talouskaloille, kuten lahnalle ja särjelle, lisäsi Petri Rannikko.

Kalakantojen ohella myös kalastuksesta elantonsa saavien henkilöiden määrä on ollut pitkää laskusuunnassa.

– Myös kalastusmetodit ovat muuttuneet. Rysäkalastuksen merkitys on Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueella noussut ja verkkokalastuksen taas vähentynyt. Tähän suurin syy ovat hylkeet. Rysiltä hylkeiden hätyyttely jotenkin vielä onnistuu, mutta verkoista hylkeet vievät kalat kuin seisovasta pöydästä. Hylkeet ovat myös pelottaneet kalaparvet lähemmäs rannikkoa, huomautti Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen toiminnanjohtaja Petri Rannikko.

Kalastajan on kuitenkin kalastettava siellä missä kalat ovat. Tarvittavien lupien saaminen rannikkoalueiden lähivesille ei kuitenkaan aina ole helppoa, sillä vesiin kohdistuu myös muita käyttöpaineita.

– Kalastuksen osalta haasteita niin ammattikalastajille kuin vapaa-ajan kalastajille tuottaa myös se että vesialueiden omistus on hyvin pirstaleista. Tämä hankaloittaa niin lupakäytäntöjä kuin yhteisten hoitotoimien suunnittelua, muistutti Petri Rannikko.

Vapaa-ajan kalastuksessa kalastaminen verkoilla ja katiskoilla on vähentynyt, mutta kiinnostus viehekalastusta kohtaan on ollut kasvussa. Kalastonhoitomaksuun sisältyy yhden vieheen käyttöoikeus, mutta vetouisteluun ja ehkä siianongintaan on hankalampaa saada useamman vieheen lupia

Tämän vuoden lopulla valmistunut Kustavin-Uudenkaupungin kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2022-2031 pyrkiikin vaikuttamaan positiivisesti sekä alueen kalakantojen kehitykseen, turvaamaan kaupallisesti kannattavan kalastuksen että luomaan helposti saavutettavia kalastusmahdollisuuksia alueelle.

Kalatalousalueella yhteistyössä laaditun käyttö- ja hoitosuunnitelma vaatii vielä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksynnän.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here