Lähipalveluista vaikeita päätöksiä– Ukilaiset ehdokkaat joutuivat tiukkaan vaalitenttiin Crusellissa

0
Janne Sjölund (sd.), Laura Kontu (kok.), Veli-Matti Virtanen (kesk.) ja Vesa Kiertokari (kd.) pohtivat, olisiko Uudestakaupungista voinut asettaa vain yhden tai kaksi ehdokasta aluevaaleihin. Kontu muistutti, että puolueiden välillä on myös näkemyseroja sote-ratkaisuista.

Miten sote-uudistus saadaan toimimaan? Mitkä 2–3 lähipalvelua säilyttäisit? Miten turvataan pelastustoimi, kun ammattipelastajista on pulaa ja sopimuspalokunnissa väki vanhenee? Entä miten Uudenkaupungin käy, kun puolet kaupungin henkilöstöstä ja rahoista siirretään uudelle hyvinvointialueelle?

Uusikaupunkilaiset aluevaaliehdokkaat joutuivat keskiviikkoiltana tiukkaan tenttiin kulttuurikeskus Crusellissa. Paneeli oli jaettuun kahteen osaan, jotta useampi ehdokas pääsi esille. Ensimmäiseen paneeliin osallistuivat Henna Jokinen (vas.), Heli-Päivikki Laurén (sd.), Raimo Löfstedt (kok.), Mauri Kontu (kesk.) ja Lassi Salmela (kd.), toiseen Janne Sjölund (sd.), Laura Kontu (kok.), Veli-Matti Virtanen (kesk.) ja Vesa Kiertokari (kd.).

– Kuten huomaatte, Uudessakaupungissa on hyviä ehdokkaita. Pitäkää ihmiset huoli, ettei turkulaisille hävitä. Äänestäkää uusikaupunkilaista ehdokasta, paneelin juontaja Kalle Klotz nostatti tunnelmaa. Paneelin toisena juontajana toimi kaupungin talousjohtaja Anne Takala , joka on perehtynyt tulevan hyvinvointialueen asioihin sen valmistelutyöryhmässä.

Takala aloitti ehdokkaiden ”grillaamisen” kysymällä, miten sote-uudistus saadaan onnistumaan ja mitkä ovat riskit.

– Työtapoja pitää muuttaa. Perusterveydenhuoltoon on saatava sama systeemi, mikä on käytössä erikoissairaanhoidon päivystyksessä eli kun asiakas soittaa, hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin, Henna Jokinen aloitti. Hän listasi myös, että sote-uudistus vaatii digitalisaatiota ja hoitajapoliklinikan käyttöönottoa.

Heli-Päivikki Laurén totesi, että todellista säästöä syntyy vain perusterveydenhuoltoa vahvistamalla.

– Digitalisaatiota on jo viety paljon eteenpäin ja jatkossa vielä enemmän. Laurén piti hyvinvointialueen riskeinä atk-järjestelmää, joka täytyy integroida sekä henkilökuntapulaa.

Mauri Kontu asetti hyvinvointialueen onnistumisen edellytykseksi ketterän organisaation, jossa muodostuu luottamus henkilöstön ja luottamusmiesten välille. Riskinä hän koki sen, että poliittiset ryhmät alkavat riidellä keskenään tai että rahat eivät riitä.

Myös Raimo Löfstedt korosti organisaation merkitystä sekä hyvää johtamista.

– Johtaminen on tärkeää, että saadaan motivoitunut työntekijäjoukko. Tiedottaminen on tässä avainasia.

Lassi Salmela painotti hyvää tahtoa ja piti tärkeänä sitä, että päätöksenteko ei linnoittaudu kauas.

– Jos keskitytään kaupunkikeskuksiin ja unohdetaan perustason kehittäminen, voidaan epäonnistua, hän varoitteli.

Sama kysymys esitettiin myös paneelin toiselle ryhmälle. Janne Sjölund arvioi, että sote-uudistus vaatii onnistuakseen oikea-aikaista hoitoon pääsyä, integraation onnistumista sekä yhteistyötä.

– Riskejä ovat, jos resursseja ei osata suunnata oikein, ei saada hoitoketjuja toimiviksi tai sorrutaan siiloutumiseen, hän luetteli.

Veli-Matti Virtanen korosti tahtotilaa ja yhteistyötä. Myös hän piti toimivia hoitoketjuja matalalla kynnyksellä yhtenä sote-uudistuksen tärkeimpänä ratkaisuna. Riskeiksi hän listasi, että keskitetään voimakkaasti ja unohdetaan, että pitää hoitaa koko maakunnan asioita.

Laura Kontu näki tärkeäksi, että hyvinvointialueen organisaatiosta rakennetaan heti alussa tehokas ja toimiva.

– Se vaatii henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja hyvää johtamista.

Palvelupuolella Kontu korosti hoitopolkuja sekä monipuolista palvelutarjontaa. Hyvinvointialueen riskeinä hän piti sitä, ettei alueella tehdä yhteistyötä, rahoitus on vajavaista tai alueella syntyy muutosvastarintaa.

– Se tarkoittaisi, että mikään ei muutu, tehdään kuten ennenkin.

Vesa Kiertokari peräänkuulutti tahtoa ja rahaa.

– Ellei taloudellista pohjaa ole olemassa, sote-uudistus kaatuu. Yksi konkreettinen asia on, että pitää olla asiantuntemusta ja todellista tahtoa ottaa huomioon esimerkiksi vanhusten hoito.

Panelisteilta tentattiin myös, mitkä 2–3 lähipalvelua on pidettävä jatkossakin lähellä. Ehdokkaat olivat näistä melko yhtä mieltä, mutta aivan kolmeen lähipalveluun lista ei jäänyt:

– Pelastustoimi on se, mikä pitää olla koko ajan lähellä ihmistä. Siinä minuutit ratkaisevat. Sitä ei voi muualta hoitaa, Löfstedt korosti.

Laurén painotti ennaltaehkäiseviä palveluita sekä hoitajien ja lääkäreitten vastaanottoja. Samoilla linjoilla olivat myös muut: perusterveydenhuoltoa, vanhusten kotipalveluita ja pelastustoimea ei voi siirtää kauemmas. Laura Kontu nosti myös neuvolat tärkeimpien lähipalveluiden listalle. Janne Sjölund totesi, että myös mielenterveyspalvelut pitäisi tarjota lähipalveluna.

– Palvelutarvetta on paljon lähellä, hän kiteytti.

Pelastustoimessa ehdokkaat korostivat ammattipelastajien koulutuksen lisäämistä sekä sopimuspalokuntien merkitystä. Raimo Löfstedt ehdotti, että pelastuslaitos ja VPK:t rekrytoisivat yhteistyössä nuoria pelastustoimintaan.

Henna Jokinen arveli, että ammattipalokuntien työnaikamuutokset ovat vähentäneet alan kiinnostusta.

– Ennen palolaitoksissa tehtiin 24 tunnin vuoroja ja sitten oli vapaata. Se sopi palomiehille paremmin kuin kahdeksan tunnin työvuorot.

Paneelissa pohdittiin myös, minkälainen tulevaisuus Uudellakaupungilla on sen jälkeen, kun puolet henkilöstöstä ja rahoista on siirretty hyvinvointialueelle.

– Pelivara budjetissa jää pieneksi. Aika vähän on asioita, joista me Uudessakaupungissa sitten enää voimme päättää, Veli-Matti Virtanen arvioi.

Laura Kontu muistutti, että myös puolet kaupungin menoista lähtee.

– Pitää satsata opetuspuoleen, hyvinvointiin, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja työllistämispalvelut siirtyvät kunnille. Se on meille suuri voimavara tulevaisuudessa, että alueella on paljon teollisuutta, hän arvioi.

Janne Sjölund vakuutti, että kehittyvänä seutukaupunkina Uusikaupunki menestyy.

Fakta



Näin paneeli järjestettiin



Koronarajoitusten vuoksi yleisöä ei voitu ottaa Cruselliin. Paneelikeskustelu striimattiin ja taltiointi on yhä katsottavissa kaupungin YouTube-tilillä.

Jokainen tilaisuuteen osallistunut ehdokas sitoutui tekemään etukäteen kotikoronatestin. Lisäksi panelistit jaettiin kokoontumisrajoitusten vuoksi kahteen ryhmään. Ryhmät olivat eri aikaan paikalla Crusellissa. Paneelikeskustelussa pidettiin turvavälejä.

Vaalitenttiin oli kutsuttu kaikki ryhmät, joilla on uusikaupunkilaisia aluevaaliehdokkaita. Perussuomalaiset ilmoittivat viime vaiheessa, ettei heiltä tule ehdokkaita paneeliin.

Paneelin järjestäjinä toimivat paikalliset puolueyhdistykset sekä Uudenkaupungin Sanomat.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here