Luonnonvärjäyksen vuosi käyntiin

0
Lepän kävyt soveltuvat hyvin luonnonvärjäykseen. Niistä saa lämpimän ruskeita, keltaisia ja vihreitä sävyjä.

Lähiluonto tarjoilee ihmisille paitsi ruokaa ja mielenrauhaa, myös lähes loputtomiin erilaisia hyödyntämis- ja harrastusmahdollisuuksia. Luonnosta löytyy esimerkiksi varsin monipuolinen valikoima väriaineita, joiden avulla värjäysharrastus onnistuu kotioloissakin. Useimmiten värjätään villalankoja ja -kangasta, mutta myös nahan, puun ja luun värjääminen onnistuu luonnonvärein.

Ennen teollisten värjäysprosessien ja synteettisten väriaineiden aikakautta tekstiilit värjättiin pääosin käsityönä. Väriaineina käytettiin luonnosta saatavia kasveja, sieniä ja jopa hyönteisiä.

Kotitarvevärjäystä harjoitettiin vielä muutama sukupolvi sitten siinä missä muitakin kotitöitä. Sittemmin tekstiilien värjäys kutistui harrasteluksi vaateteollisuuden massatuotannon kehittyessä.

Kiinnostus luonnonväreillä värjäykseen on kasvanut, kun pikamuodin ja teollisten värjäysprosessien ympäristövaikutukset ovat alkaneet huolettaa yhä useampaa kuluttajaa.

Suomessa tutkitaan luonnonväriaineiden mahdollisuuksia useiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tekstiilialan yritysten yhteistyönä. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat kaupallisen mittakaavan tuotanto sekä värien valon- ja kulutuksenkestävyys.

Väriaineita löytyy Suomen luonnosta laaja kirjo. Yhdistettynä luonnostaan eri sävyisiin villalankoihin sekä muutamaan apteekista saatavaan apuaineeseen, on mahdollista saada aikaiseksi kaikkia sateenkaaren värejä. Luonnonväreillä värjäyksessä on aina oma jännityksensä, sillä saatava sävy vaihtelee hieman joka kerralla. Joskus lopputuloksena voi olla aivan yllättäväkin väri.

Eri värikasveilla on kullakin parhaat keruuaikansa ja useimpia kerätään kesän kasvukaudella. Joitain raaka-aineita on mahdollista kerätä talvellakin. Esimerkiksi lepän käpyjä löytyy talvimyrskyjen jäljiltä näppärästi suoraan hangelta. Myös koivun kuorta pääsee keräämään kaadetuista tai kaadetuiksi aiotuista puista. Samalla kannattaa ottaa talteen mahdolliset värjäyskäyttöön soveltuvat käävät.

Materiaaleja kerätessä tulee pitää mielessä jokamiehenoikeudet ja aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä luonnolle. Tarvittaessa tulee myös kysyä maanomistajan lupa, jos haluaa kerätä esimerkiksi puuvartisten kasvien osia.

Entä jos kiinnostus luonnonvärjäykseen iskee, mutta alkuun pääseminen tuntuu vaivalloiselta? Aloittelevan värjärin ei onneksi tarvitse jäädä yksin pähkäilemään. Tarjolla on kokeneiden ammattilaisten neuvoja opaskirjojen, blogien ja kurssien muodossa. Innokkaat värjärit ovat varsin aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja keskusteluryhmissä jaetaan parhaita vinkkejä sekä kokemuksia.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry on valinnut luonnonväreillä värjäämisen vuoden 2022 käsityötekniikaksi ja järjestää värjäykseen liittyviä yhteisprojekteja. Nyt on siis oivallinen aika tutustua luonnonvärjäykseen!

Lily Laine