Mieli alueella

0

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat vaikuttavat usein hyvin laajasti ihmisen elämään ja jokaisella meistä saattaa jossain elämän vaiheessa ilmaantua joitain mielenterveyteen liittyviä ongelmia, jaksamisen haasteita tai stressiä.

Mielenterveysongelmien hoidossa lienee tärkeintä se, että ihminen pääsee hoidon piiriin mahdollisimman varhain. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat keskiössä, mutta on haastavaa ennakoida elämäntilanteeseen liittyviä muutoksia tai tilanteita, jotka saattavat laukaista mielenterveyden ongelman.

Sote-uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Mielenterveyspalveluissa tämä on todellinen haaste, sillä vaikka mielenterveyteen liittyvistä ongelmista on alettu puhumaan enemmän, niin ihmisillä on edelleen kynnys hakeutua mielenterveyden palveluiden piiriin riittävän varhaisessa vaiheessa.

Osassa mielenterveyden ongelmissa tämä hoitoon hakeutumisen vaikeus on osa mielenterveyden ongelmaa. Kun mielialan kokee matalana niin hoitoon hakeutuminen ei ole ensimmäinen ajatus, vaan silloin ihminen jää herkästi kotiin, jolloin mieliala ja toimintakyky saattavat laskea entisestään. Tällaisessa tilanteessa ollaan jo usein siirrytty perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle.

Mielenterveyspalveluiden osalta panostukset ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin tulevat maksamaan itsensä nopeastikin takaisin. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mikäli ihmiset eivät käytä näitä palveluita tai vielä pahempaa, mikäli näitä palveluita ei ole saatavilla.

Meillä Uudessakaupungissa on useita erinomaisia esimerkkejä matalan kynnyksen palveluista, mutta samaan aikaan meillä on ollut suuria haasteita saada täytettyä mm. psykologin avoimia toimia. Hoitoon hakeutumisen kynnys kasvaa entisestään, mitä vaikeampaa hoidon piiriin pääsy on.

Hyvinvointialueilla on nyt tuhannen taalan paikka rakentaa mielenterveyspalvelut uudelleen. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut voisi toteuttaa hyvinvointialueilla osittain etänä. Etenkin nuorten kohdalla, jossa tarve mielenterveyspalveluille on kasvanut entisestään, näitä ”auttavia puhelimia”, etävastaanottoja ja erilaisia mielenterveyteen liittyviä keskusteluryhmiä tulisi lisätä entisestään.

Iäkkäämpien ihmisten kohdalla taas etävastaanotot eivät ole se luontevin tapa hoitaa mielenterveyttä, vaan mielenterveyden ammattilaisilla tulisi olla aikaa kiertää mm. hoivapaikoissa ja tarjota näitä matalan kynnyksen keskusteluaikoja. Näitä matalan kynnyksen palveluita on jo olemassa, mutta niiden määrää ja monipuolisuutta tulisi hyvinvointialueilla lisätä entisestään.

Mielenterveyspalveluiden uudistaminen vaatii taloudellista panostusta, mutta myös rohkeutta ja uusia innovaatioita, joissa hyvinvointialue voisi hyödyntää eri kunnissa jo olemassa olevia, toimivia matalan kynnyksen palveluita.

Laura Kontu (kok)

Aluevaaliehdokas

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here