Nuoret – herkät ja radikaalit vaikuttajat

0

Nuoria on aina pidetty radikaaleina, mutta kasvaessaan nuoret luovat maailman, jossa nämä ennen radikaaleina pidetyt asiat ovat arkipäivää. On ollut aika, jolloin nuoria naisia housuissa pidettiin radikaaleina ja on ollut aika, jolloin samaa sukupuolta olevat ihmiset eivät saaneet mennä naimisiin.

Nykyään nämä asiat ovat täysin normaaleja, koska niiden eteen taistelleet ja radikaaleina pidetyt nuoret ovat normalisoineet nämä kasvaessaan. Tämä on vuosikymmeniä jatkunut rutiini, mikä tulee tapahtumaan mitä luultavimmin myös nykyään radikaaleina pidetyille asioille. Ilmiötä voidaan pitää ajoittaisesta vastustuksesta huolimatta hyvänä, sillä se takaa yhteiskunnan kehittymisen.

Monesti kehotetaan, että nuorten tulisi paremmin ymmärtää maailmaa, jossa vanhemmat ihmiset ovat kasvaneet, jotta ymmärtäisivät paremmin heidän näkökulmaansa, mutta harvemmin muistetaan, että täysin sama pätee myös aikuisiin. Olisi kaikille parempi, jos ihmiset suhtautuisivat toisiinsa ennakkoluuloitta myös ikäluokasta huolimatta, eikä esimerkiksi kaikkia nykyajan nuoria stereotypioitaisi yliherkiksi.

Tämä ikäluokka on saanut kuulla herkkyydestään turhan paljon ja 2020-luvun nuoria onkin alettu ivallisesti kutsumaan lumihiutaleiksi. Varsinkin nuorten tunteikkuutta pilkatessa olisi hyvä pitää mielessä maailma, jossa nuoret kasvavat ja toisaalta pohtia syitä vanhempien sukupolvien keskivertoisesti kovempaan kuoreen.

Oli herkkyys joillekin kuinka pilkan aihe tahansa, saattaa juuri se olla tämän sukupolven vahvuus. Herkkyys saakin nuoret tekemään empaattisia valintoja, mikä näkyy myös nuorten ihmislähtöisessä vaikuttamisessa.

Tämä onkin yksi hyvä syy lisää, miksi nuoria tulisi osallistaa enemmän päätöksenteossa. Asia on minulle tärkeä ja valitettavasti sain jälleen pettyä aiheen suhteen sunnuntaisissa vaalivalvojaisissa: Varsinais-Suomessa ei päässyt yhtään alle 25-vuotiasta aluevaaleissa läpi. Vaikka olen toki tyytyväinen niistä kolmesta alle 30-vuotiaasta valitusta, on tilanne mielestäni silti harmillinen. Syytä onkin pohtia, miksi nuoret eivät halua lähteä ehdolle vaaleissa ja miksi nuorten äänestysprosentti on niin alhainen.

Ensinnäkin aikuisten olisi syytä näyttää mallia äänestysprosenttia nostamalla ja suhtautumalla suopeammin nuorten radikaaleina pidettyihin mielipiteisiin. On selvää, että nuorten halua osallistua päätöksentekoon laskee se, että nuorille tärkeiden asioiden edistäminen nähdään turhan usein pilipalivaikuttamisena.

Tämäkään asia, niin kuin moni muukaan asia yhteiskunnassa, ei siis ole vielä valmis. Tehtävää täten on, mikä tarkoittaa, että vielä on tilaa herkille ja radikaaleille vaikuttajille. Nähtäväksi jää, ymmärtävätkö nykynuoret kasvaessaan uusia radikaaleja, vai käykö niin kuin aina tähänkin asti – nuoret radikaalit joutuvat odottamaan omaa vuoroaan.

Iiris Soininen

lukiolainen