John McKeown puhui aiheesta yleismaailmallisella tasolla, mutta myös Suomessa nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Eikä koronapandemia ole helpottanut tilannetta. Esimerkiksi keskusteluapua 12–29-vuotiaille tarjoava Sekaisin-chat sai vuonna 2020 yli 170 000 yhteydenottoa nuorilta, jotka olivat huolissaan omasta tai läheisen ihmisen henkisestä hyvinvoinnista.
Olen pari viimeisen vuoden aikana jututtanut ja haastatellut lukuisia, nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä ja viesti on ollut samansuuntainen: Nuorten pahoinvointi on kasvussa myös Uudessakaupungissa ja mielenterveyspalveluihin olisi syytä resursoida nykyistä enemmän.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta maakunnallisille hyvinvointialueille joudutaan päättämään myös siitä, miten mielenterveyspalvelut tulevaisuudessa järjestetään. Tässä on olemassa suurena vaarana se, että raha tai pikemminkin rahan puute ajaa kuntatason palvelut minimiin.
Toisaalta uudistus antaa myös mahdollisuuden kehittää uusia palveluja, esimerkiksi verkkoon. Nuorille verkkopalvelut ovat jo arkipäivää ja he osaavat hyödyntää myös netin kautta saatavia mielenterveyspalveluja.
Hyvänä esimerkkinä tästä on jo aiemmin mainittu Sekaisin-chat, jonka toiminnasta vastaa neljä järjestöä, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Chatissa lapset ja nuoret voivat keskustella itseään askarruttavista asioista ja ongelmista luottamuksella. Heitä kuuntelee ja heidän kanssaan keskustelee edellä mainittujen järjestöjen ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Vuonna 2017 perustettu palvelu sai viime syksynä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen myöntämän, vuoden 2021 Kansanterveyspalkinnon merkittävästä työstä kansanterveyden edistämisessä.
On selvää, että mitkään verkkopalvelut eivät kokonaan poista ihmisten tarvetta tavata ja keskustella asioista kasvokkain. Erityisen tärkeää se on silloin kun käsitellään mielenterveyden ongelmia ja haasteita. Modernit, käyttäjäystävälliset nettipalvelut toimivat varmasti kuitenkin hyvänä tukena. Toivoa sopiikin, että hyvinvointialueilla lähdetään rohkeasti myös rakentamaan uutta, eikä vain jäädä kiistelemään seinistä.
Nuorten mielenterveysongelmien kasvu on otettava vakavasti ja panostettava kaikin keinoin tilanteen korjaamiseen. Se on sekä inhimillistä että taloudellista.
Maija Ala-Jääski
toimittaja