Vähemmälle huomiolle on jäänyt pelastustoimi, jossa edellinen uudistus tehtiin vuonna 2004 aluepelastuslaitoksiin siirryttäessä. Pelastustoimenkin osalta hallinnollinen järjestämisvastuu siirtyy jatkossa hyvinvointialueen tehtäväksi. Hyvinvointialueen päättäjät vastaavat jatkossa myös pelastustoimen palveluiden tasosta sekä riittävistä henkilöresursseista ja taloudesta. Pelastustoimessa suoritetaan vuosittain 100000 tehtävää.
Suurimpien kuntien alueella tehtävästä vastaa pitkälti palkallinen henkilöstö. Korvaamaton osa pelastuksemme järjestelyä ovat sopimuspalokunnat, jotka suorittavat pitkälti vapaaehtoisvoimin 73000 toimenpidettä.
Etenkin maaseudulla sopimuspalokunnat ovat lähes poikkeuksetta ensimmäisenä paikalla, kun apua tarvitaan. Maskun kokoisessa kunnassakin kolme sopimuspalokuntaamme hoitavat vuosittain reilut 200 toimenpidettä. Paikallisten sopimuspalokuntien toimintaedellytykset tuleekin pystyä turvaamaan myös hyvinvointialueen pelastustoimen järjestelmässä. Aluevaltuusto päättää palvelutasopäätöksessä, millainen pelastustoimen palvelutaso alueella on.
Myös maakunnan sopimuspalokuntien aseman lujittaminen vahvana osana pelastustoimea on tulevien alueellisten päättäjien vastuulla. Näin säilytämme ylivoimaisesti kustannustehokkaimman perinteikkään tavan hoitaa pelastustoimen tehtävät maaseudulla. Pelastuspalvelun lisäksi ei sovi unohtaa VPK-toiminnan yhteiskunnallista merkitystä perinteisenä nuorisotyön vahvana paikallistoimijana.
Maaseudun äänen on siis syytä kuulua tulevalla Varsinais-Suomen hyvinvointialueella myös pelastustoimen palvelujen saatavuuden takaamiseksi.
Aki Simola (kok.)
Perusturvakuntayhtymä Akselin valtuuston puheenjohtaja
Maskun hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja