– Kolarit ovat lisääntyneet ja metsästys on jäljessä verrattuna viime vuoteen. Tämä on kombinaatio, joka meitä huolestuttaa, vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson Varsinais-Suomen riistakeskuksesta toteaa.
Hermanssonin mukaan peuran pyyntimäärät ovat noin 10 prosenttia viime vuotta jäljessä. Tilanne näkyy kolareitten lisääntymisenä erityisesti Kasitiellä niillä kohdin, joissa riista-aidassa on aukko, mutta myös muilla teillä.
Hermansson kertoo kuulleensa, että metsästysseuroissa peurakantaa pidetään jo riittävän alhaisena.
– Kolaritilastot eivät kuitenkaan tue tätä käsitystä. Lisäksi me seuraamme metsästyskertymää koko ajan. Sitä mukaa kun peuroja ammutaan, ne raportoidaan. Tilastotiedot kertovat kyllä tilanteen ja viime vuoden käyrään verrattuna jäljessä ollaan.
Hän arveleekin, että kysymys on myös ”turnausväsymyksestä”, mistä se sitten johtuukin.
– Jos seurassa väki alkaa väsyä, sitten seurassa pitäisi tehdä päätöksiä, että saadaan uusia metsästäjiä mukaan toimintaan.
Mikäli metsästäjien omat pakastimet ovat jo täynnä peuran lihaa, Hermansson rohkaisee myymään lihaa.
– Nykyiset lahtivajat ovat niin hygieenisessä kunnossa, että ne voi muuttaa elintarvikehuoneistoiksi. Tästä on hyvät ohjeet, miten se tehdään.
Tärkeintä Hermanssonin mielestä olisi saada nyt metsästäjät kirimään pyyntimääriä, jotta kolaritilasto ei ala näyttää synkältä.
– Kalannin seudulla, Pyhämaassa ja Pyhärannassa on tehty hyvää työtä monta vuotta. Nyt yhtäkkiä peurakolareita on ollut taas enemmän. Toivottavasti metsästysseurat eivät päästä nyt tilannetta huonoksi, muuten ollaan taas saman tilanteen edessä ensi vuonna, että peurakanta on aivan liian tiheä.
Sitä Hermansson ei usko, että metsästäjistä olisi pulaa. Suomen väestörakenne on vanheneva, mutta Varsinais-Suomessa tätäkään ongelmaa ei juuri ole, päinvastoin.
– Pikemminkin on niin, että metsästysseuroihin on vaikeuksia päästä mukaan.
Vielä keväällä 2022 näytti siltä, että peurakanta olisi kääntynyt loivaan laskuun tai pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2021. Hermansson muistuttaa, että tätä tilannetta on tavoiteltu vuosia. Varsinais-Suomen peurakanta oli useita vuosia voimakkaassa kasvussa. Saalismääriä on viime vuosina järjestelmällisesti kasvatettu.
Ugin keskustassa nähty saukkoja ja minkkejä
Teija Uitto
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella oli joulupäivänä Uudessakaupungissa erikoinen keikka. Saukko oli pudonnut keskustassa, pääkirjaston nurkalla, sadevesiviemäriin. Pelastuslaitos sai saukon nostettua ylös viemäristä ja eläin toimitettiin Turun eläinsuojeluyhdistyksen hoitoon.
Uudessakaupungissa on nähty saukkojen leikkivän myös Kaupunginlahden jäällä ja sukeltelevan välillä veteen.
– Saukkokanta on kasvanut voimakkaasti viimeisen 2–3 vuoden aikana. Se alkaa olla yleinen laji, vaikka on yhä niin sanottu direktiivilaji, eli sillä on suojelustatus, vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson kertoo.
Hän arvelee, että Kaupunginlahdella on hyvä kalakanta, kun saukot viihtyvät sen tuntumassa. Lisäksi saukot saavat olla riittävän rauhassa.
– Tosin eivät ne enää kovinkaan arkoja ole.
Kaupunginlahdella on nähty myös minkkejä. Projektipäällikkö Mikko Toivola Metsähallituksesta kertoo, että paikallisesti minkkejä löytyy hyvin monista virtavesipaikoista.
– Kaupunginlahden tapainen alue elättää varsin todennäköisesti joidenkin yksilöiden minkkipopulaation.
Minkki on luonnon kannalta haitallinen vieraslaji ja siksi sen kantaa yritetään supistaa monissa eri hankkeissa. Nämä hankkeet keskittyvät kuitenkin luontokohteisiin, muun muassa tärkeille lintuvesille.
– Niiden tarkoitus on vähentää alueen minkkikantaa siten, että alueiden linnuston pesimämenestys parantuisi, Toivola kertoo.
Laajimmat minkkikannan vähentämiseen tähtäävät hankkeet ovat Helmi-vieraspetohanke ja Life Biodiversie, jota Metsähallitus koordinoi.
– Kaupungin keskustassa minkistä ei liene sinällään suurta haittaa. Siellä on suht´ vähän luontoa tuhottavaksi. Ongelmallista sen sijaan on, että kaupungit satama-alueineen tarjoavat minkille piilopaikkoja, joihin kannanhallintatoimilla on vaikea vaikuttaa. Siten nämä alueet toimivat ”minkkivarastoina”, joista kanta sitten leviää muualle, Toivola sanoo.
– Kun minkki on todettu luonnon kannalta erityisen haitalliseksi vieraslajiksi, sen poistamiseen luonnosta tulisi pyrkiä eri organisaatioiden yhteistyöllä, hän vetoaa.
