Toisin sanottuna uimahallin purkaminen ja Wintterin rakentaminen ovat sidoksissa keskenään vain sen takia että, purku-urakka on nykytilanteessa tarpeettomasti samassa urakassa Wintterin kanssa.
Edellä esitetyn takia on syytä harkita uimahallin purkaminen uudestaan. Pohdiskelun tuloksena rakennuksen säilyttämisestä löytyy runsaasti hyötyjä. Sen sijaan purkamisesta ei niitä löydy, ainoastaan kuluja.
Kaupunginhallituksen tulee perua tarpeeton purkamispäätös. Näin on jo menetelty terveyskeskuksen asiassa. Seuraavaksi kaupunki pyytää SRV Rakennus Oy:ltä hyvitystarjouksen siitä, että ei tarvitse purkaa uimahallia.
Rakennusliikkeelle asia on hyvin edullinen, koska siten he saavat hyvän katteen tekemättä mitään. Tarjous voisi olla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa. Seuraavaksi kaupunki panisi uimahallin tarvittavine maa-alueineen Huutokauppa.comiin ilman pohjahintaa myyntiin eniten tarjoavalle. Kaupunki harjoitteli tämän tapaista toimintaa jo koulujen tarvikkeiden myynnissä.
Korkein tarjous olisi varmaankin muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Ostaja aloittaisi kunnostus- ja muutostyöt todennäköisesti paikallisia rakennusyrittäjiä käyttäen. Koska hankintahinta on ollut pieni, niin huomattaviakin muutostöitä on kannattavaa tehdä.
Kehitysvaihtoehtoja on runsaasti. On keilahallia, ampumarataa, padelia, tennistä, squashia, kylpylä- ja saunatoimintaa. On voimailu- ja taistelulajeja, hierontaa, fysioterapiaa sekä kuntosaleja ja niin edelleen. On ravintolatoimintaa ja toimistohotellia. Vain taivas on rajana vaihtoehdoille. Allastilan kohdalle voidaan rakentaa välipohja jolloin saadaan huomattava määrä hyötytilaa minimaalisilla kustannuksilla.
Kaupunki hyötyisi satoja tuhansia euroja rahallisesti ja saisi uutta yrittäjyyttä ja siitä aiheutuvaa työllisyyttä. Kaupunki parantaisi menetettyä Hinku-imagoaan. Tänne voisi tulla lisää harrastamiseen sellaisia mahdollisuuksia, joita ei ole huomioitu Wintterin koripallohuumassa. Saataisiin paljon puhuttua veto- ja pitovoimaa ja mikä parasta ilman miljoonia veronmaksajien rahoja.
Teko osoittaisi, että tällä kerralla kaupunki luo Maankäyttö- ja rakennuslain ensimmäisen pykälän mukaiset ”edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä ja turvaa jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa”.
Kaupunkimme hallintokoneisto on viime vuosina osoittanut kykyä tehdä rohkeita päätöksiä. Tämäkin olisi sellainen. Rakennusten uusiokäyttö on nykyaikaa.
Seppo Sjöblom
rakennusinsinööri