SiHyssä uhkapeliä?

0

Ennen joulua lehdessä oli kaupunginvaltuutettu Tarmo Kankaan mielipidekirjoitus ”Wintterin viivästyksen syntipukit”. Kirjoittaja ihmettelee, mikä merkitys koko hankkeen viivästymisessä on ollut asemakaavan muutoksen myöhäisellä aloittamisella.

Onhan siinä ihmettelemistä. Kyseessä olevien rakennusten purkamisesta on tehty päätös 27.3.2017, mutta asemakaavamenettely on käynnistetty kaupunginhallituksessa vasta 11.3.2019, eli kaksi vuotta myöhemmin.

Voitaneen ajatella, ettei tämä asia mitenkään vaikuta kirjoittajan mainitsemaan 4,5 miljoonan viivästyslaskuun. Onhan niin, että hankintapäätöksen ajoittamisessa olisi voitu huomioida asemakaavan myöhäinen käynnistys.

Mutta ainakaan julkisuudessa ei ole ollut keskustelua siitä, onko hankkeen johdossa aikanaan huomioitu asemakaavapäätöksestä mahdollisesti tehtävät muutoksenhaut? Asia on ensisijaisen tärkeä, kun arvioidaan miten hyvin hanketta on hoidettu.

Hakiessani muutosta SiHyn hankintapäätökseen perusteluna oli, ettei rakennushankkeeseen voida ryhtyä ilman lainvoimaista asemakaavaa ja rakennuslupaa.

Kaupunginhallituksen lausunnossa muutoksenhakuuni 20.8.2020 kirjoitetaan:

”Sjöblomin väitteellä ei voida (siten) katsoa olevan merkitystä, sillä tosiasialliseen rakentamiseen ei ole ollut tarkoituskaan ryhtyä ennen kaavapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja muiden edellytysten täyttymistä. Kaupunginhallitus myös korostaa, että se on ottanut riskin, joka syntyy mahdollisuudesta, ettei asemakaavapäätös tule lainvoimaiseksi suunnitellulla tavalla, asianmukaisesti huomioon hankintasopimusta valmistellessaan.”

Kaupunki on siis pitänyt täysin mahdollisena, että asemakaavapäätökseen haetaan muutosta ja että hankkeen ajoitus voi siirtyä hamaan tulevaisuuteen. Hankkeen viivästymisestä aiheutuvista lisäkustannuksista on varmaan oltu myös tietoisia. Miten rohkeaa riskinotto on ollut, siitä voitaneen olla montaa mieltä.

Olihan julkisuudessa esitetty paljon perusteltuja vastustavia kannanottoja hankkeeseen. Oli olemassa myös satojen asukkaiden kuntalaisaloite rakennusten säilyttämisen puolesta. Otettu riski toteutui.

Edellinen kaupunginvaltuusto on antanut yksimielisesti viimeisessä kokouksessaan 14.6.2021 v. 2020 riskin ottaneille tilivelvollisille tahoille tili- ja vastuuvapauden. Katsotaan siis kaupungin toiminnan riskin ottamisessa olleen asianmukaista. Asioilla on aina kuitenkin kaksi puolta: miten ne ovat, ja miltä ne näyttävät kaupunkilaisten ja veronmaksajien kannalta.

Onko niin, että demokraattisessa järjestelmässä kaupunkilaisten verovaroilla saa pelata uhkapeliä?

Toiminta on voinut olla hallintohimmelin sisällä virheetöntä, mutta herää kysymys ottaako demokraattinen järjestelmä kaikissa tilanteissa yhteisen edun riittävästi huomioon.

Nyt Wintteriksi nimetty hanke etenee siis kaupungin valitsemalla tavalla, jossa otettu riski on toteutunut.

Kun silloinen kaupunginvaltuusto vuonna 2017 teki rakennusten purkamisesta päätöksen, tuskin kukaan päättäjistä saattoi kuvitella minkälainen tapahtumien vyöry siitä on seurannut näiden viiden vuoden aikana ennen kuin on edes päästy aloittamaan rakentamista.

Teknisen johtajan keskustelua herättäneessä kiirehtimiskirjeessä 18.1.2021 Turun hallinto-oikeudelle ilmoitetaan hankkeen viivästymisen kustannuksiksi 6 miljoonaa euroa vuotta kohden. Se tekee päivää kohden 16500 euroa. Eli toteutunut riski on merkittävä sekä kustannusten että ajan käytön kannalta.

Kangas myös ihmetteli kirjoituksessaan, mikseivät koneet vieläkään pörise Viikaistenmäellä. Samaa ihmettelen itse ja moni muukin, koska asemakaava sai lainvoiman jo marraskuun alussa…

Seppo Sjöblom

Rakennusinsinööri

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here