Simulan tilalla jatketaan perinteitä ja tehdään uudistuksia

0
Simulan tilan itsepalvelupuoti odottaa tulevaa kesää. Samoin tekevät Erja Marela ja Sulo-koira.

Simulan tilalla on viljelty maata ainakin 1600-luvulta lähtien. Ihan tarkkaa tietoa ei ole, kuten ei tilan nimestäkään. Jossain papereissa lukee Simola, toisissa Simula.

Myös päärakennus on nähnyt useampia sukupolvia. Nyt sitä asuttavat Erja ja Santtu Marela, lapset Elsa ja Helmi, kultainennoutaja Sulo, kolme kissaa sekä kaksi hevosta, jotka toki asuvat tallissaan.

– Talo on 1800-luvulta, mutta tarkkaa tietoa ei ole, Erja Marela sanoo.

Erja ja Santtu ottivat tilan haltuunsa vuonna 2015. Ennen heitä paikkaa pitivät Erjan äiti ja isäpuoli.

Vaikka Erja on aina viihtynyt maalla ja pohtinut yrittäjyyttä, ei hän juuri sillä hetkellä ajatellut ryhtyvänsä maatilan yrittäjäksi.

– Se tuli vähän yllättäen. Olimme ajatelleet, että ehkä kymmenen vuoden päästä jatkamme, mutta tilanne tulikin eteen nopeammin, Erja muistelee.

Hän ei asunut tilalla lapsena, mutta vietti siellä kesiään 12-vuotiaasta asti. 5-vuotiaana Lokalahdelle muuttaneelle Erjalle maalaismaisemat tulivat tutuiksi jo pappan luona Taivassalossa.

Nykyisten tilallisten aikana Simulassa on keskitytty hiljalleen mansikan, herneiden ja pensasmustikan viljelyyn. He kuitenkin aloittivat varhaisperunalla ja nippusipulilla. Lisäksi tilalla viljellään ohraa.

Ennen Erjan äidin ja isäpuolen aikaa tilalla oli myös eläimiä ja viljeltiin lähinnä viljaa.

– Puutarhaviljely tuli heidän aikaan ja me olemme jatkaneet siitä eteenpäin.

Keväällä tulee täyteen seitsemän vuotta maatilan yrittäjinä.

– Aluksi olimme tosi innoissamme, että pääsee tekemään, mutta paljon tuli myös yllätyksiä. Ei ole aina ollut helppoa, Erja myöntää.

Esimerkiksi työntekijöiden palkkaamiseen liittyvää paperityötä on enemmän kuin tarpeeksi. Suurimmat haasteet ovat viljelysten kanssa, joita haittaavat muun muassa kuivuus ja peurojen aiheuttamat tuhot.

Vielä pari vuotta sitten Erja työskenteli samalla varhaiskasvatuksen opettajana. Hän on jatkanut tavallaan samalla alalla, sillä hänen vetämänsä ryhmän nimi oli Taimet, nyt vain kasvatetaan toisenlaisia taimia.

Santtu on edelleen insinöörinä telakalla. Simulan tilan nettisivuilla onkin leikkimielinen tunnuslause ”Ammattikasvattajan taidolla ja insinöörin tarkkuudella”.

– Santun insinöörin tarkkuudelle on kyllä tarvetta, Erja naurahtaa.

Santtu hoitaa koneet ja laitteet, Erja on enemmän kyykkimässä pellolla ja vastaa myyntipuolesta.

Lisäksi Santun isä auttelee erityisesti koneiden ja laitteiden kanssa.

Tila työllistää sesonkiaikaan poimijoita sekä myyjiä. Paikallisten nuorten ja ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ohella joka vuosi on ollut myös mökkiläisiä apuna.

Korona-aikaan tilalle ei saatu niin paljon työntekijöitä kuin yleensä, mutta työt saatiin tehtyä.

– Onnistuttiin saamaan riittävästi työntekijöitä, vaikka vain puolet siitä, mitä pyydettiin. Toisaalta tuli myös pienempi sato, Erja sanoo.

Tuotteita on myyty Lokalahdella marketin edustalla ja Uudenkaupungin keskustan kaupassa. Lisäksi heillä on ollut suosittu itsepalvelukoju kotitalon edustalla.

Mansikkalajikkeina ollut viljelty rumbaa ja polkaa. Rumba on makeahko mansikka, mutta vaikea viljeltävä. Polka valmistuu myöhemmin ja on suomalaisten kestosuosikki.

Herneiden satokausi alkaa kesäkuun loppupuolella. Hieman pidemmälle menevät pensasmustikat, joiden suhteen Erjalla on toiveet korkealla, vaikka viime talvena ne kärsivätkin hieman pakkasesta.

– Sen verran on tullut satoa, että olemme saaneet maistiaisia, mutta myyntiin asti ei ole vielä tullut. Toivottavasti lähtee hyvin kasvamaan.

Vielä erikoisempana marjana kokeilussa on hunajamarja.

Maatilalla näkyvä työ tapahtuu keväisin ja kesäisin, mutta ei talvisinkaan laiskotella.

– Syksy ja talvi ovat vähän rauhallisempaa, Erja sanoo, mutta toteaa nopeasti, että Santtu voi olla toista mieltä.

Vanhojen rakennusten kunnostamisessa työt eivät lopu koskaan ja metsänhoito vaatii oman aikansa.

Maalla huolenaiheet liittyvät muun muassa lannoitteiden ja energian hinnan kasvuihin.

Silti voi haaveilla. Erja on pitkään haaveillut jopa kymmenen hevosen tallista. Tällä hetkellä heillä on yksi oma ja yksi hoitohevonen.

– Meillä on hyvät laidunmaat, joten on hyvät mahdollisuudet pitää hevosia, Erja kertoo.

– Lapset kysyvät joka päivä, että joko saadaan oma poni, hän jatkaa.

Haaveissa on myös bed & breakfast -tyyppinen toiminta, johon kausityöntekijöiden käyttämän rakennuksen voisi kunnostaa.

Erja kuitenkin pohtii, että tila sijaitsee melko syrjässä ja korjattavaa ja ehostettavaa löytyy nykyisistäkin rakennuksista.

Simula tila

Yrittäjät: Erja ja Santtu Marela

Yrittäjänä alalla: keväällä seitsemän vuotta

Perustamisvuosi: 2015, tila ollut olemassa jo ainakin 1600-luvulta

Ala: maa-, metsä- ja puutarha-ala

Työntekijöiden määrä: kaksi ja lisäksi kausityöntekijöitä

Tässä juttusarjassa esitellään paikallisia pienyrittäjiä muutaman viikon välein. Seuraavana vuorossa on Anne Paalasen Hyvinvoinnin palikat.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here