– Olen jo varoittanut Vakka-Suomen kuntia, että kannattaa varautua ylimääräisiin kunnanhallitusten ja valtuustojen kokouksiin helmikuussa, väliaikaisessa valmistelutyöryhmässä Vakka-Suomea edustava, Uudenkaupungin talousjohtaja Anne Takala kertoo.
Kunnat saivat ensimmäiset tietopyynnöt hyvinvointialueen valmistelua varten joulukuussa. Ne koskevat muun muassa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä ja tukipalvelujen henkilöstöä, toimitiloja, irtaimistoja sekä sopimuksia. Näihin tietopyyntöihin on vastattava jo 28.2.2022 mennessä. Uuden hyvinvointialueen rakentamisessa vähiten työtä kunnille teettää pelastustoimi, joka on ollut jo nyt Turun kaupungin vastuulla.
Lisäksi kuntien on pitänyt jo antaa ensimmäiset taloustiedot Tilastokeskukselle. Näillä tiedoilla on suora yhteys vuoden 2023 kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Laskelmia korjataan vielä vuoden 2024 rahoitukseen vuoden 2022 lopullisilla tilinpäätöstiedoilla. Kunnallisveroprosentin leikkausta ei kuitenkaan enää korjata, vaan muutokset otetaan huomioon kunnan valtionosuudessa.
Ennen kuin kunnat voivat antaa esimerkiksi henkilöstöstä tietoja eteenpäin, kunnissa on käytävä jo ensimmäiset yt-neuvottelut. Vaikka hyvinvointialueen rakentamista koskee laki liikkeenluovutuksesta ja esimerkiksi työntekijöiden lomat ja eläke-edut säilyvät ennallaan, lakisääteiset neuvottelut on käytävä. Uudessakaupungissa ensimmäinen virallinen yt-neuvottelu pidetään jo 19. tammikuuta.
Uudenkaupungin henkilöstöstä noin puolet siirtyy hyvinvointialueelle. Takalan mukaan tarkka luku oli viime viikolla 505, mutta tieto tarkentuu päivittäin, kun henkilöstöä käydään läpi. Kaupungissa on työntekijöitä, jotka tekevät töitä usealle palvelukeskukselle. Heidän kohdallaan on punnittava, kuinka suuri osa työpanoksesta kohdistuu soteen.
– On helpompi sanoa, mihin kaikkeen tämä sote-uudistus kunnassa ei vaikuta kuin mihin vaikuttaa. Hyvinvointialue ei vaikuta esimerkiksi rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun, kaupunkisuunnitteluun ja katujen kunnossapitoon, mutta se vaikuttaa esimerkiksi puhtaanapitoon ja kiinteistönhoitoon, Takala selventää.
Myös sopimusten läpikäymisessä on iso työmäärä. Uudessakaupungissa on satoja sopimuksia, joista hyvinvointialue tarvitsee tiedot, kuten esimerkiksi kaikki soten omat palvelusopimukset, vuokrasopimukset ja leasingsopimukset.
Hyvinvointialue ei ole esittänyt kunnille vielä tietopyyntöä ict-toiminnoista. Takala sanoo, että ict-ala on hyvin kriittinen, vaikka tavoitteena ei olekaan järjestelmien yhdenmukaistaminen vielä vuoden 2023 alussa.
– Jo nyt on kuitenkin selvitettävä, esimerkiksi mitkä laitteet, verkot, järjestelmät, reitittimet ja tämäntyyppiset ratkaisut siirtyvät hyvinvointialueelle.
Varsinais-Suomen väliaikainen valmistelutyöryhmä (vate) vastaa valmistelutyöstä. Vate aloitti toimintansa viime syksynä ja valitsi jo syksyllä valmisteluun 11 hankejohtajaa. Sen jälkeen on rekrytoitu noin 30 osa-aikaista projektipäällikköä. He aloittavat työnsä viimeistään helmikuun alussa.
Uusi valmistelujohtaja Antti Parpo on aloittanut työnsä viime viikolla ja ottaa vetovastuun hyvinvointialueen valmistelusta helmikuun alussa. Hänen pestinsä kestää kesäkuun loppuun.
Tulevan hyvinvointijohtajan haku voidaan käynnistää maaliskuussa, kun uusi aluevaltuusto on aloittanut toimintansa.
– Hyvinvointialueen organisaatiolle on vuokrattu myös toimitilat Turusta Rauhankadulta, Takala kertoo uuden organisaation rakentumisesta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle on avattu myös nettisivut osoitteessavshyvinvointialue.fi.
Fakta
Ugin sote-valmistelijat
Kaupungin sote-valmistelusta vastaavat virkamiehet ovat:
kokonaisvalmistelu, kaupunginjohtaja Atso Vainio
talouden sopeuttaminen, siirtyvien sopimusten kartoitus ja irtaimiston kartoitus, talousjohtaja Anne Takala
sote-kiinteistöjen kartoitus, tekninen johtaja Jari Nikkari
siirtyvien sopimusten kartoitus, Anne Takala
siirtyvän henkilöstön kartoitus, henkilöstöjohtaja Annamaaria Seikola
siirtyvien ja yhteisten tietojärjestelmien kartoitus, tietohallintopäällikkö Pauli Lehtonen
järjestöyhteistyö kunnissa sote-uudistuksen jälkeen, hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso