Uki saa tukea lähijunalle muista kunnista – Radanvarsikunnat valmiita osallistumaan paikallisjunaliikenteen kustannuksiin

0
Turku - Uusikaupunki -radan henkilöjunaliikenteestä ei hyötyisi ainoastaan Uusikaupunki, vaan myös muut radanvarsikunnat.

Uusikaupunki on ottanut vahvasti kantaa paikallisjunaliikenteen puolesta. Kaupunki ei ole asiassa yksin, sillä myös muut radanvarsikunnat näkevät hankkeen hyödyt.

– Mynämäen kunta on ollut vuosia tukemassa paikallisjunaliikenteen aloittamista Turku – Uusikaupunki-radalla ja oli mukana puoltamassa hakemusta henkilöraideliikenteen pilottihankkeesta Varsinais-Suomeen vuonna 2018. Paikallisjunaliikenteen mahdollisuus on otettu huomioon jo osayleiskaavaa laadittaessa niin, että asemanseudun aluevaraukset tukisivat liikenteen edellytyksiä, Mynämäen kunnanjohtaja Seija Österberg toteaa Uudenkaupungin Sanomille.

Österberg huomauttaa myös, että muualta saatujen kokemusten perusteella radanvarsikunnat hyötyisivät paikallisjunaliikenteestä.

– Tulevaisuuden päästövähennysvaatimukset ohjaavat ihmisiä käyttämään ympäristöystävällisiä joukkoliikennevälineitä nykyistä enemmän. Paikallisjuna sujuvoittaisi ja monipuolistaisi työmatka- ja asiointiliikkumista sekä opiskelijoiden ja vapaa-ajan matkustajien liikkumista. Sote-uudistus lisää asukkaiden liikkumistarvetta alueella.

Maskun kunnanjohtaja Arto Oikarinen arvioi, että Masku hyötyisi paikallisjunaliikenteestä siinä vaiheessa, kun junaliikenne on todellinen vaihtoehto autoliikenteelle.

– Kunnat ovat vuosia osallistuneet linja-autoliikenteen joukkoliikennekustannusten korvaamiseen. Mikäli junaliikenne on vaihtoehto, en näe estettä sille, että kunta tukee myös raideliikennettä.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen uskoo, että paikallisjunaliikenne paitsi parantaisi työmatkaliikennettä, vahvistaisi myös kunnan imagoa ja asukasmäärän kasvua.

Vehmaa suhtautuu yleisellä tasolla asiaan myönteisesti, mutta Koskisen mielestä tämäntyyppiset hankkeet kuuluisivat valtion rahoituksen piiriin.

Muut kunnat ovat valmiita osallistumaan kustannuksiin, kunhan ne ovat kohtuullisia. Österberg toteaa, että esimerkiksi Mynämäen juna-aseman sijainti taajaman ulkopuolella pitäisi ottaa huomioon kustannusten jaossa.

– Kustannustenjako pitää olla kohtuullinen ja tasapuolisesti jaettu. Alueellisen joukkoliikenteen organisointi ja kustannusrakennetta tulisi tarkastella kokonaisuutena, hän sanoo.

Nousiaisten kunnanjohtaja Teemu Heinonen kertoo, että kunnassa suhtaudutaan hankkeeseen melko isolla varauksella, koska hankkeeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja hanke vaatisi tiivistä ja laajaa alueellista yhteistyötä.

Mikäli hanke etenee, Heinonen ei pidä kuitenkaan mahdottomana, että myös Nousiainen osallistuisi paikallisjunaliikenteen kustannuksiin.

– En näe asiaa ylitsepääsemättömänä ongelmana, mikäli hinta-laatusuhde vain toimii. Pienenä kuntana emme voi ottaa kohtuuttoman suuria kustannuksia vastuulle paikallisjunaliikenteestä, vaan kuntakohtaiset kustannukset tulisi jakaa esimerkiksi käytön suhteessa.

Hän katsoo, että Nousiainen hyötyisi paikallisjunaliikenteestä työvoiman liikkuvuutena ja julkisten liikennöintimahdollisuuksien paranemisena.

– Toisaalta isomman hyödyn saaminen paikallisjunaliikenteestä vaatisi kunnalta myös vahvempaa panostusta radan varressa olevan alueen kehittämiseen ja kaavoittamiseen.

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio on vahvasti paikallisjunaliikenteen käynnistämisen kannalla.

– Viime vuodet ovat osoittaneet, että ihmiset eivät ole enää halukkaita muuttamaan työn perässä samoin kuin aiemmin. Lounais-Suomen merkittävimmät teollisuusyritykset toimivat varsin syklisillä aloilla, joten suuret vaihtelut työvoiman kysynnässä tulevat todennäköisesti jatkumaan. Näin ollen hyvät liikenneyhteydet ja -palvelut ovat merkittävä kilpailutekijä, jotta yritykset saavat tarvitsemansa työvoiman ja ihmiset mielekkään työpaikan ilman, että työmatkoihin kuluu kohtuuttomasti aikaa. Lisäksi liikenneyhteydet ovat tärkeä kilpailukykytekijä yritysten tavaravirtojen kannalta, hän perustelee.

Vainio muistuttaa, miten junaliikenneyhteydestä Turkuun on käyty Uudessakaupungissa keskustelua yli sata vuotta. Raideyhteyden avaus vuonna 1924 oli aikanaan valtavan merkittävä asia ja matkustajaliikenteen päättyminen 1993 oli iso menetys ja pettymys.

– Nyt on pitkästä aikaa taas toivoa liikenteen uudelleenkäynnistymisestä, sillä radan sähköistys on juuri toteutettu ja lisäksi Väylävirasto on varannut 36 miljoonaa euroa radan perusparannukseen.

Uudenkaupungin Sanomat tiedusteli myös Raision kaupunginjohtaja Eero Vainion kantaa paikallisjunaliikenteeseen. Vainio ei vastannut kysymyksiimme.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here