Tällä hetkellä sarjat ja joukkueet ovat vain huonojen vaihtoehtojen varassa. Toisaalta taustalla vaikuttavat varmasti myös televisiosopimukset, sillä kaikki pelit ovat nykyisin nähtävissä suoratoistopalveluista.
Suomalainen palloilu elää tunnetusti muutenkin tarkan markan ohjeilla, vaikka euroihin siirryttiin jo yli 20 vuotta sitten. Ottelutapahtumien tauoilla myydyt makkarat ja kahvit ovat tärkeä osa liiketoimintaa ja kaikki tuo tulo jää nyt pois. Alemmilla sarjatasoilla otteluliput ja oheismyynti ovat vielä suuremmassa roolissa sponsorirahojen puuttuessa.
Lasten harrastukset sentään jatkuvat, mutta helppoa ei ole junioreillakaan. Loppiaisena pelattiin Uudenkaupungin jäähallissa jääkiekkoturnaus, jossa normaaliolosuhteissa olisi ollut halli ja buffettipöytä täynnä. Nyt tulot jäivät saamatta ja vanhemmat ja isovanhemmat olivat striimauksen varassa.
Lapsille on usein kentällä onnistumisen ohella tärkeintä se, että katsomossa istuvat tärkeimmät tukijat eli oma perhe tai läheiset. Toivoa sopii, että kun koronakurimus joskus hellittää, lapset ja nuoret yhä liikkuvat ja harrastavat.
Liikunnan riemu on yksi suurimmista motivaatioista jatkaa harrastusta. Esimerkin voimaakaan ei voi väheksyä. Kun lapset eivät pääse seuraamaan läheltä aikuisten urheilua, ei omakaan harrastus välttämättä kiinnosta yhtä paljon. Aikuisten peleistä ne mallit yleensä haetaan niin pelikuvioihin, pikkukikkoihin kuin tuuletuksiinkin.
Jalkapalloa, pesäpalloa ja muutamaa muuta lajia lukuun ottamatta palloilusarjat pyörivät Suomessa syksystä kevääseen. Korona on siis pilannut jo kolme kautta. Näiden kolmen kauden aikana on samalla hukattu monta onnistumisen hetkeä, mutta toivottavasti saamme vielä nauttia rajoituksitta lukuisista liikunta- ja urheilutapahtumista.
Risto-Matti Kärki