Väitöstutkimus paljastaa säveltäjä B. H. Crusellin monipuolisuuden

0
Bernhard Crusell oli tunnetuin suomalainen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta.

Turun yliopistossa on valmistunut väitöskirja, joka on keskittynyt uusikaupunkilaissyntyisen säveltäjän Bernhard Henrik Crusellin elämään ja ammatilliseen toimintaan. Väitöskirjan on tehnyt Janne Palkisto ja se kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa Crusellin elämästä ja myös korjaa monia hänestä liikkuvia harhakäsityksiä, jotka ovat levinneet tarkemman tutkimustiedon puutteessa.

Uudessakaupungissa köyhiin oloihin vuonna 1775 syntynyt Crusell kohosi valtakunnan pääkaupungissa Tukholmassa nopeasti kansainväliseen kuuluisuuteen ja jätti jälkeensä sävellyksiä, jotka edelleen kuuluvat konserttimusiikin perusohjelmistoon. Parhaat teoksensa Crusell kirjoitti omalle soittimelleen klarinetille, mutta sävelsi myös suositun kuorolaulun Oi terve Pohjola .

– Erikoista on, että 1800-luvulla Suomen musiikin isän tittelin sai saksalaissyntyinen Fredrik Pacius , eikä Suomesta ponnistanut Crusell. Ehkä syynä oli Crusellin suuri suosio Ruotsissa, mikä jätti varjoonsa hänen suomalaisen alkuperänsä. Joka tapauksessa voidaan kiistatta todeta, että Beethovenin aikaan elänyt Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta , Palkisto huomauttaa.

Tukholmaan asetuttuaan Crusell alkoi kantaa huolta yhteiskunnan vähäosaisista, kuten leskistä, orvoista ja sairastuneista. Hän piti konsertteja muun muassa Porin kaupunkipalon uhrien hyväksi, perusti leski- ja orpokassan Linköpingiin ja keräsi rahaa köyhäinhoitoon Strömstadissa. Vaikka Crusell kohosi ylistetyn virtuoosisoittajan asemaan, häntä pidettiin vaatimattomana ja auttavaisena luonteena.

– Hyväntekeväisyydessä Crusell vaikutti mieluiten taustalla ja vaikutusvaltaisten aatelisystäviensä kautta, Palkisto kertoo.

Crusellista tuli Tukholmassa eräässä vaiheessa jo niin suosittu, että hänen kustannuksellaan pilailtiin moniosaisessa sanomalehtikirjoituksessa.

– Crusellin nauttima yleisönsuosio luultavasti korpesi hovikapellin muita muusikoita, Palkisto arvelee.

Mutta Crusell käänsi kritiikin edukseen. Hän piti taukoa esiintymisistään, matkusti Leipzigiin ja sai teoksilleen merkittävän kansainvälisen nuottikustantajan.

– Ilman tätä kustannussopimusta Crusellin teokset olisivat luultavasti jääneet vain pienen piirin tuntemiksi ja vajonneet unohduksiin, Palkisto sanoo.

Myös monet aukkokohdat Crusellin elämässä ovat Palkiston väitöstutkimuksen ansiosta saaneet valaistusta. Tukholman kaupunginarkistosta Palkisto löysi aiemmin tuntemattomia Crusellin nuoruudenkirjeitä, jotka antavat lisätietoa Crusellin 22-vuotiaana tekemästä ensimmäisestä ulkomaanmatkasta Berliiniin.

– Kirjeissä Crusell tunnustaa rakkautensa nuorelle Anna Sofia Klemmingille , josta vuotta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. Rakastuminen johti perheen perustamiseen ja ankkuroi Crusellin loppuelämäksi Tukholmaan, Palkisto kertoo.

Väitöskirjan tekijä, filosofian maisteri Janne Palkisto on tullut tunnetuksi monista musiikkiaiheisista kirjoitelmistaan sekä radio- ja tv-ohjelmista. Hän juontaa säännöllisesti Radion sinfoniaorkesterin televisioituja konsertteja ja esittelee teosten taustoja muun muassa pianisti Jukka Nykäsen kanssa. Tutkijantyönsä ohessa Palkisto toimii klarinetistina sinfoniaorkestereissa ja kamarimusiikkikokoonpanoissa.

Palkisto esittää väitöskirjansa ”Säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795–1833” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 15. tammikuuta.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here