Vältetään kasvun pullonkauloja

0

Uudenkaupungin väkiluku oli viime vuoden ajan kasvussa, mikä selkeästi poikkeaa seutukaupunkien yleisestä kehityksestä. Syy on muuttovoitossa, sillä syntyvyytemme on edelleen kuolleisuutta pienempi.

Marraskuun loppuun menneessä kaupunkiin oli muuttanut 852 uutta asukasta, mikä on paljon suhteessa väkilukuun. Kaikkiaan tulomuuttajia oli 177 enemmän kuin pois muuttaneita.

Uuteenkaupunkiin muutetaan erityisesti työn perässä ja muuttohalukkuutta pyrimme edistämään markkinoimalla kaupunkimme tarjoamia hyvän elämän edellytyksiä.

Tämän lisäksi on tärkeää edistää myös entistä laajempien työssäkäyntialueiden rakentumista. Eikä kyse ole vain siitä, että muualta pääsee helpommin Uuteenkaupunkiin, vaan myös mahdollisuudesta asua Uudessakaupungissa vaikka työpaikka olisi kauempana.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta ei paikallisesti aina kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. Pahimmillaan tämä voi yhtä aikaa sekä synnyttää työvoimapulaa, että ylläpitää työttömyyttä. Siksi Suomessa on uskallettava panostaa laajempien työssäkäyntialueiden muodostumiseen erityisesti joukkoliikenteen kehittämisen avulla.

Varsinais-Suomen osalta tärkeä elementti on paikallisjunaliikenteen toteuttaminen. Suomen ohuilla liikennevirroilla kyse ei koskaan ole liiketaloudellisesti kannattavasta toiminnasta, mutta tuotto syntyy työvoimamarkkinoiden tehokkuuden kasvusta. Hyötyjiä ovat kaikki paikallisjunan vaikutuspiirissä olevat kunnat ja siksi niiden on myös järkevää tarpeen mukaan subventoida kustannuksia.

Uuteenkaupunkiin muuttaneista suuri osa on viime vuosina ollut ulkomaalaistaustaisia, mikä on vaikuttanut myös kaupungin väestörakenteeseen. Vuoden 2020 lopulla asukkaista jo lähes 7% oli vieraskielisiä ja osuus on kasvussa.

On tärkeää, että kaikki uudet asukkaamme pääsevät hyvin sisään uusikaupunkilaiseen yhteisöön. Tässä yhteisen kielen puuttuminen tuo lisähaasteita. On ihan hyvä, että keskinäisessä kanssakäymisessä pärjäämme englannin kielellä, mutta paikallisen kielen opettelun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se on avain ympäröivään yhteiskuntaan integroitumiseksi, minkä vuoksi suomen kielen opiskelun mahdollisuuksiin ja kannustimiin on panostettava.

Ei vain Uudessakaupungissa, vaan laajemminkin Suomessa ulkomaisen työvoiman rekrytointi on monen yrityksen toiminnan kannalta välttämätöntä. Hyvin vastaavanlainen tilanne oli myös vuosituhannen alussa ennen vuoden 2008 taantumaa. Tuolloin kauppakamarissa työskennellessäni keräsimme yritysten kokemuksia ulkomaalaisten ja vieraskielisten rekrytoinnista.

Työntekijöiden taustojen ja puhuttujen kielten moninaisuus saattoi joissain tapauksissa tuoda lisähaasteita, mutta käytännössä todellisuus osoittautui aina ennakkoarviota helpommaksi ja sujuvammaksi. Vaikka alkuun olisi epäilyjä ollutkin, niin työyhteisöt toimivat hyvin, kun vain asioihin suhtauduttiin avoimesti. Niin monesti kaikki on lopulta kuitenkin kiinni vain asenteista.

Jarkko Heinonen

Uudenkaupungin

elinkeinojohtaja

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here