Teija Uitto
Varsinaissuomalaiset puolueitten puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.) kiersivät perjantaina yhdessä maakuntaa. Kolmikko osallistui Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa vaalipaneeliin. Alun perin tarkoituksena oli kutsua tilaisuuksiin yleisöä, mutta koronarajoitusten vuoksi tilaisuudet jouduttiin vain striimaamaan.
Uudessakaupungissa vaalipaneeli järjestettiin Demotilassa ja paneelin juonsi Inkeri Parviainen . Yleisöä paikan päällä edusti lehdistö.
Paneelissa käytiin läpi, mihin sote-uudistuksella tähdätään, säilyvätkö lähipalvelut Vakka-Suomessa ja mitkä ovat kuntien tulevia tehtäviä, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle.
– Koko sote-uudistuksen lähtökohtana oli, että nyt on liian vaikea päästä sujuvasti hoitoon ja palveluiden laatu vaihtelee paljon eri puolilla Suomea. Kun väestö ikääntyy, sote-menot kasvavat. Nämä kaksi asiaa pitää hoitaa, että peruspalvelut toimivat niin, että jonosta päästään hoitoon ja rahat riittävät, Orpo kiteytti uudistuksen lähtökohdan. Hän korosti, että ongelmien ratkaisutyö käynnistyy vasta nyt.
– Aluevaltuuston pitää yhdessä virkamiesten kanssa rakentaa malli, joka takaa, että palvelut toimivat joka puolella Varsinais-Suomea.
Andersson totesi, että hyvinvointialueen rakentaminen on iso urakka ja palveluiden käyttäjien näkökulman lisäksi pitäisi kaiken aikaa muistaa myös työntekijät.
– Tilanne ei saa jatkua pitkään epäselvänä.
Puolueitten puheenjohtajat korostivat, että lähipalvelut säilyvät, mutta niiden toteutustapa saattaa muuttua, esimerkiksi lääkäreillä voi olla myös etävastaanottoja.
– Vakka-Suomessa kunnat ovat tehneet yhteistyössä hyvän pohjatyön. Keskuksena on Vakka-Suomen sairaala ja mitä Pyhärannasta kuulin, siellä ollaan terveysasemaan tyytyväisiä. Alkuvaiheessa ei pidä rikkoa mitään toimivaa, vaan viedä tietämystä sinne, missä on ongelmia, Orpo linjasi.
Li Andersson huomautti, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ole karsia tai keskittää palveluita.
– Se palveluverkko, mikä nyt on, säilytetään ja lähdetään sitten katsomaan, voidaanko lähipalveluja parantaa. Onko alueella esimerkiksi sellaista tarvetta, jota ei ole kuntatasoisesti kyetty järjestämään. Tarvitaanko esimerkiksi erikoislääkärin vastaanottoja.
Saarikko sanoi, että keskustan tavoitteena näissä vaaleissa on nimenomaan lähipalvelujen vahvistaminen. Hän uskoi, että kun kustannukset maksetaan nyt yhdestä lompakosta, on helpompi tuottaa tasapuolisia palveluita.
– Meidän tavoitteena on, että joka kunnassa on vähintään yksi sote-asema, jossa on lääkäri, sairaanhoitaja, neuvola ja toivottavasti myös mielenterveyspalveluita nykyistä vahvemmin. Palvelut mitoitetaan niin, ettei erikoissairaanhoidon kuorma kasva. Yksi ulottuvuus on kotiin vietävät palvelut. Ikäihmisten kotihoito kaipaa parannusta ja lapsiperheiden kotipalvelut pitäisi palauttaa, jotta lastensuojelutyön tarvetta voidaan ennaltaehkäistä, hän kuvaili keskustan tavoitteita.
Paneelissa pohdittiin myös sitä, miltä kunnan rooli näyttää jatkossa. Orpo korosti, että kuntien luonne tulee muuttumaan paljon.
– Keskeiset kuntien tehtävät ovat hyvinvointi, sillä hyvinvointialueella hoidetaan, kun on avun tarvetta, eli kunnat huolehtivat terveyden ylläpitämisestä, sivistystehtävä ja kolmantena elinvoima. Kunnissa luodaan edellytykset työpaikkojen syntymiselle ja yritystoiminnalle, eli koko Suomen hyvinvoinnille.
Annika Saarikko totesi, että Wintteri hankkeena edustaa hyvin sitä, mitä kunnilta tulevaisuudessa odotetaan.
– Siinä on kiteytettynä se vastaus, mitkä ovat kunnan ydintoimintoja jatkossa, eli hyvinvointi ja elinvoima. Lisäisin tähän vielä yhteistyön järjestöjen kanssa.
Andersson totesi, että kuntien tehtäväksi jäävät tärkeimmät tulevaisuuspalvelut eli koulut ja varhaiskasvatus, kulttuuri ja elinkeinopalvelut.
– Teillä on ilmeisesti tarkoitus kattaa koko Uusikaupunki, kun Wintteriin on tulossa niin paljon eri toimijoita saman katon alle, Orpo kevensi keskustelua.
Mistä hoitajia Vakka-Suomeen?
Teija Uitto
Uudenkaupungin Sanomat pääsi esittämään kaksi omaa kysymystä puolueiden puheenjohtajille. Lehden kysymykset: 1. Hoitajia on houkuteltu Turusta maakuntaan korkeammilla palkoilla. Miten Vakka-Suomeen saadaan jatkossa hoitajia, kun palkat harmonisoidaan? 2. Miten hyvinvointialueella turvataan sopimuspalokuntien toiminta?
Orpo:
1. Ensinnäkin hoitajia pitää olla enemmän. Uuden hyvinvointialueen pitää olla hyvä työnantaja, niin Vakka-Suomessa kuin Turussakin, työolosuhteiden pitää olla hyvät. Palkkarakenteen pitää olla sellainen, että se kannustaa. Uskon, että Vakka-Suomessa on vetovoimatekijöitä. Kaikki lähtee siitä, että työympäristö on kaikin puolin kunnossa.
2. Entisenä sisäministerinä tunnen problematiikan erittäin hyvin. Yleisesti ei ehkä ymmärretä, että sopimuspalokunnat hoitavat 80 prosenttia tai enemmän pelastustoimesta. Niiden toiminnan turvaaminen on oikeasti haaste, kun väkeä lähtee maaseudulta. Tarvitaan myös ammattipelastajia lisää.
Saarikko:
1. Palkkaharmonisoinnin malli ja kustannukset ovat vielä sopimatta. Harmonisointia ei pystytä tekemään yhdessä yössä, vaan hyvinvointialueen pitää toteuttaa se pidemmän ajan kuluessa. Kyse on kuitenkin muustakin kuin palkasta. Myös työmatkat, asuinympäristö ja hyvän elämän muut edellytykset ratkaisevat.
2. Meidän maakunnassa on noin 70 sopimuspalokuntayksikköä. Niiden resurssien turvaaminen on elinehto meidän pelastustoimelle. Yhtä taikakeinoa ei ole. Keskustalle VPK-toiminnan ja meripelastustoiminnan turvaaminen on yksi keskeisistä asioista.
Andersson:
1. Pitää panostaa muihin vetovoimatekijöihin: työntekijöiden viihtyvyyteen, työn organisointiin, jatkokoulutuksiin. Myös hyvinvointialueet joutuvat kilpailemaan keskenään hoitajista. Se korostaa hyvän työnantajapolitiikan merkitystä.
2. Kyse on pohjimmiltaan vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä, paljonko ihmisillä on aikaa. Jos miettii nuorempaa väkeä, ehtiikö pikkulapsiarjen rinnalla osallistua tällaiseen toimintaan. Uskon, että paras viisaus löytyy paikallisesti. Onko jotain, mitä tehdä nuorten tukemiseksi, että he ehtivät osallistua VPK-toimintaan, esimerkiksi liittyen lasten harrastusten järjestämiseen?
