Euroopan tilanne alkoi olla 1930-luvulla kovin jännittynyt, mutta sotaan ei uskottu ”meidän elinaikanamme”, tällä kuuluisaksi tulleella lausahduksella.
Hitler ja Stalin tekivät 23.8.1939 tunnetun ”ystävyyssopimuksen”, jolla Euroopan pienet valtiot jaettiin. Nyt uusien tietojen mukaan Stalin petti Hitlerin, kun hän teki uuden sopimuksen 15.10.1939 Ranskan ja Englannin kanssa Hitlerin Saksan tuhoamiseksi. Hitler sai tiedon asiasta ja raivostui. Hitler sulki Norjan ja Tanskan 7.4.1940 alkaneella hyökkäyksellä ja aloitti hyökkäyksen Ranskaan 10.5.1940. Saksa kiersi Maginot-linjan ja jo 15.5. lähestyi Belgiaa.
Toukokuun 26. päivä 1940 alkoi valtava pelastusoperaatio Dunkerquessa. Siellä oli 200 000 englantilaista ja lähes saman verran ranskalaisia, eli yhteensä lähes 400 000 sotilasta, jotka Saksan armeijan lähestyessä pakenivat epäjärjestyksessä kanaalin yli. Näistä sotilaista yli 300 000 pelastui, mitä kutsutaan ”Dunkerquen ihmeeksi”.
Maginot-linja oli Ranskan rakentama puolustuslinja Saksaa vastaan ja sitä pidettiin valloittamattomana. Kuitenkin Saksa valtasi Ranskan kuudessa viikossa ja Ranska antautui 22. kesäkuuta.
Ranskalaiselta kenraali Pétainilta kysyttiin, miksi Ranska luhistui niin nopeasti. Pétain vastasi, että se johtui makeasta elämästä 1930-luvulla.
Nyt tulee kysymys siitä, että miksi Ranskan rajalla kanaalin mantereen puolella oli noin 400 000 miehen sotajoukko aseineen? Päivämäärät ja valtavan suuren sotilasjoukon olemassaolo kertoo sen, että suunnitteilla oli hyökkäys Saksaan. Saksan nopea Ranskan valtaus muutti koko asetelman ja asian sekavuus on jäänyt historian hämärään.
Vertailun vuoksi Venäjän joukkoja sanotaan nyt olevan Ukrainan rajalla puolet tästä määrästä, noin 200 000.
Suomi alkoi varovasti tunnustella rauhaa alkuvuodesta 1944 Ruotsin kautta Madame Kollontain välityksellä. Neuvostoliiton ehdot olivat ehdoton antautuminen ja 600 miljoonan USA:n dollarin sotakorvaukset. Kun tieto meni Saksaan, Saksa lopetti viljan toimitukset Suomeen. Suomen oli jatkettava sotaa, vaikka tilanne näytti mahdottomalta.
Tähän kohtaan tuli suuri ongelma, kun niin sanottu suomalainen ”rauhanoppositio” alkoi kovaäänisesti vaatia rauhaa. Tämä oli täysin vastuutonta, koska se vaikeutti edelleen Suomen vaikeaa neuvotteluasemaa.
Sotakorvausvaatimus oli aluksi 600 miljoonaa, mutta se alennettiin myöhemmin.
On selitetty, että Stalin heltyi, kun suomalainen neuvottelija pääministeri Antti Hackzell sai sydänkohtauksen. Tämä ei pidä paikkaansa. Olen seurannut asiaa silloin.
Vasta Ihantalan voiton jälkeen Stalin oli valmis rauhaan ja sotakorvauksia alennettiin puoleen, eli 300 miljoonaan, joka sekin oli järkyttävän suuri summa, mutta antautumisesta ei puhuttu enää mitään.
Suomi pystyi tekemään rauhan vasta kun Saksa oli riittävän heikko. Saksa avusti Suomea, mutta Suomi petti Saksan. Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta olemassaolonsa säilyttämiseksi.
Mannerheim ja Ryti pelastivat Suomen sodan ajan johtajina.
Kauno Pietilä
Kalanti