Katujen kertomaa: Veneitä, miinoja ja varuskunta-alueena

0
Janhuanniemen ilmakuva syksyltä 2019.

Vuonna 1936 helsinkiläinen Tolfvan Oy osti Janhua Oy:n sähkö-, saha- ja puunjalostuslaitokset Janhuanniemeltä. Epäiltiin, että uusi yritys tulisi harjoittamaan jonkinlaista koneteollisuutta, mutta varmaa tietoa siitä, valmistuiko tehtaalta jotain, ei ole.

Talvisodan syttyessä 1939 alue nimittäin siirtyi puolustuslaitoksen haltuun ja Janhualle sijoitettiin Helsingissä aiemmin toiminut miinapaja. Alue aidattiin, eivätkä kaupunkilaiset juurikaan tienneet, mitä Janhualla nyt tehtiin.

Janhuan pajalla oli viitisenkymmentä työntekijää, jotka valmistivat miinojen osia ja purkivat ja kokosivat miinoja. Lisäksi Janhualla valmistettiin osia syvyyspommeihin sekä valmistettiin miinanraivauskalustoa. Jopa puolet koko Suomen sotien aikaisista miinoista tehtiin tai koottiin Janhualla, yhteensä noin 5000 miinaa.

Monen uusikaupunkilaisen talon pihalla on Janhualta peräisin oleva miinan rautainen kuori. Nämä miinankuoret ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisista maayhdysmiinoista, joita Janhualla myös purettiin ja niitä hyödynnettiin uusiin miinoihin.

Miinapajan toiminnan päättyessä Uudessakaupungissa 1940-luvun puolivälissä, jäi näitä kuoria Janhualle ja niitä siirrettiin mm. sadevesitynnyreiksi talojen rännien alle.

Sodan jälkeen Janhualle siirrettiin Kajaanissa toimineen Valtion metallitehtaan veneveistämö. Entisessä puunjalostustehtaassa valmistettiin puuveneitä ja entisessä voimalaitoksessa alumiini- ja rautaveneitä.

Janhuan veistämö on tunnettu etenkin uittoveneistään, ns. varppaajista. Niitä tehtiin etenkin Kokemänjoen uittoyhdistykselle. Työt veistämöllä loppuivat vuoden 1951 alussa. Sopimuksen mukaan alue luovutettiin sen jälkeen puolustusvoimille.

Uusi vaihe Janhuan historiassa alkoi, kun sinne sijoittui varuskunta. Turun rannikkotykistörykmentti 2 ja sen II patteristo sekä moottoroitu patteristo sijoitettiin Janhualle joulukuussa 1952. Varusmiesvahvuus oli noin 150.

Puunjalostustehtaasta, joka siis myöhemmin oli mm. miinapajana ja veneveistämönä, tehtiin kasarmi ja keittiö. Alokaskoulutus päättyi Janhualla 1968 ja samaan aikaan Janhualle siirtyi aliupseerikoulutus. Kun se siirtyi vuonna 1979 Kuuskajaskariin ja esikunta vielä vuonna 1984 Raumalle, hiljeni Janhua. Alue jäi kuitenkin vielä puolustusvoimille, siitä tuli nyt Laivaston ja sotilaspiirin varastoalue.

Vuoden 1999 alussa Janhuanniemi palautui jälleen kaupungille. Vanhat sahan aikaiset kaksi rakennusta päätettiin säästää. Muuten alueelle ryhdyttiin suunnittelemaan merellistä asuinaluetta.

Varuskunnan aikaiset muut rakennukset purettiin vuoteen 2007 mennessä. Kaupunki järjesti Janhuanniemestä arkkitehtiopiskelijoille ideakilpailun ja tämän alueen asemakaava vahvistettiin vuonna 2007.

Nyt alueelle saatiin Kasarminpolku-niminen kadunnimi muistuttamaan varuskunnan aikaisesta historiasta ja Paattipolku muistuttamaan alueen veneenrakennuksesta. Ensimmäinen asuintalo Janhuanniemelle valmistui keväällä 2010.

Mari Jalava

Katujen kertomaa

Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut? Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia tai henkilöitä niillä.

Janhuanniemelle on viimeisten vuosikymmenten aikana rakennettu uutta merellistä asuinaluetta. 1930-luvulla päättyneen sahateollisuuden jälkeen niemellä on valmistettu niin veneitä kuin miinojakin. Paikka on tuttu myös monille siellä varusmiespalvelustaan suorittaneille.