Kun Uudestakaupungista lähtöisin olevat opiskelijat Aapo Siivonen ja Valtteri Taskinen saivat tietää kesällä, että he pääsivät haluamaansa opiskelupaikkaan Turkuun, oli tiedossa muutto pois kotikaupungista.
Lukioajoista lähtien hyvinä kaveruksina olleet nuoret olivat saman ongelman äärellä. Taskinen oli kuitenkin jo hyvissä ajoin ehdottanut Siivoselle, että kimppa-asumista voisi harkita.
– Muistaakseni Valtteri ehdotti kimppa-asumista jo pari vuotta aikaisemmin. Sitten, kun muutto Turkuun alkoi realisoitumaan, niin ajattelin, että voisi tätä kokeilla, Siivonen muistelee.
Molemmat olivat oletuksena ajatelleet muuttavansa yksin asumaan, mutta hyvien kaverisuhteiden myötä ajatus kimppa-asumisesta kuulosti molempien korviin paremmalta vaihtoehdolta.
– Ei yksin olisi pystynyt hankkimaan tämän kokoista kämppää, opiskelijat pohtivat.
Opiskelijat asuvat Turun keskustassa Puutarhakadulla sijaitsevassa 71 neliön kolmiossa. Siivosella ja Taskisella oli tarkat kriteerit haluamalleen asunnolle.
– Halusimme, että molemmilla olisi suhteellisen samankokoiset makuuhuoneet ja hyvä yleinen ja yhteinen tila, Siivonen kertoo.
– Yli 60 neliön asuntoja katsoimme ja vuokrakin piti olla meille sopiva, Taskinen lisää.
Taskinen opiskelee luokanopettajaksi Turun yliopistossa ja Siivonen kulttuurituottajaksi humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Oppilaitosten sijainnit vaikuttivat myös asunnon valitsemiseen.
– Kun oma koulu on noin 20 kilometrin päässä Kakskerrassa, niin piti suunnitella, että asunto olisi oikeiden bussilinjojen läheisyydessä, Siivonen huomauttaa.
Turun kaltaisessa opiskelijakaupungissa vastaavanlaiset asunnot ovat erittäin haluttuja ja kesäaikana asuntomarkkinat käyvät kuumina.
Nuoret myöntävät, että sopivan asunnon löytäminen ei ollut helppoa, mutta tuuria oli matkassa.
– Laitoimme paljon hakemuksia sisään. Ikään kuin takaportin kautta avautui tämä asunto ja meillä oli mahdollisuus mennä katsomaan tätä paikkaa ohi muiden hakijoiden, Taskinen kertoo.
Taskinen ja Siivonen ovat asuneet Turussa elokuusta lähtien. Jos nuoret ajattelivat aluksi kimppa-asumista kokeilemisen arvoiseksi, ei heidän ole tarvinnut sitä kokeilua katua hetkeäkään.
He kertovat olevansa jopa yllättyneitä siitä, miten mutkatonta asuminen on ollut kimppakämpässä.
– Ajattelin aluksi, että varmasti tulee sellaisia hetkiä, jolloin alkaa ärsyttämään ja haluaisi olla yksin. Mutta ei ole kertaakaan tullut sellaista ajatusta, Siivonen kertoo.
– Molemmat ovat kuitenkin saaneet omaa aikaa ja tilaa, Taskinen lisää.
Reilun puolen vuoden aikana on ehtinyt muodostua mielipide kimppa-asumisen hyvistä ja huonoista puolista.
– Me olemme saaneet ison asunnon hyvästä paikasta ja halvalla. Monet yksinasuvat opiskelijakaverit joutuvat maksamaan paljon enemmän vuokraa, Taskinen mainitsee.
Korona-aikana korkeakouluissa ja yliopistoissa ollaan opiskeltu paljon etänä. Sekä Siivonen että Taskinen ovatkin olleet tämän lukuvuoden ajan suurimmaksi osaksi kotona opiskelemassa. Se ei ole tuottanut ongelmia.
– Pystyy helposti purkamaan turhautumisen etäopiskeluun jonkun kanssa, joka kokee samaa tunnetta, Siivonen naurahtaa.
Kimppa-asuminen on suosittu asumismuoto nuorten opiskelijoiden keskuudessa. Mikäli opiskelijat haluavat asua yhdessä, on heidän otettava selvää esimerkiksi asumistukeen liittyvissä asioissa.
Asumistuen saamisen kannalta olennaista on ruokakunnan käsite. Kela tulkitsee kaverusten kuuluvan samaan ruokakuntaan, jos he ovat vuokranneet kimppakämpän yhteisellä vuokrasopimuksella. Tämän takia kunkin vuokralaisen tulisi tehdä oma vuokrasopimus.
Siivosella ja Taskisella olikin pientä vääntöä Kelan kanssa näistä asioista.
– Me teimme alun perin omat sopimuksemme, mutta niissä oli jokin yksittäinen lause väärin, mikä teki sopimuksesta Kelan silmissä yhteisvastuullisen, Taskinen harmittelee.
– Aika paljon sai soitella ja järjestellä asiaa, mutta lopulta kaikki saatiin kuntoon.
Nuoret kehottavatkin muita kimppa-asumista harkitsevia opiskelijoita olemaan tarkkoja ja kärsivällisiä erilaisten sopimusten kanssa.
Vuokrasopimukset tehdään aina vuodeksi kerrallaan. Siivonen ja Taskinen opiskelevat Turussa ainakin vielä seuraavat neljä vuotta. Puolivuotta on pian kulunut, joten mikä on tämän hetken tilanne siitä, jatketaanko vuokrasopimusta vielä eteenpäin.
– Me molemmat olemme valmistautuneet asumaan täällä niin pitkään kuin on tarve, opiskelijat päättävät.
Siivonen ja Taskinen ovat sisustaneet asuntonsa heille mieluisaksi ja kummankin kiinnostuksen kohteet ovat nähtävillä. Silti nuorilla on tulevaisuuden suunnitelmia asunnon kehittämiseen.
– Astianpesukone on pakko hankkia, mikäli me täällä viisi vuotta haluamme asua. Muuten me seotaan, opiskelijat naurahtavat.