– 80-luvun remontissa ulkoseiniin on lisätty mineraalivillaa ja muovia. Ulkoseinä on tämän päivän tiedon pohjalta riskirakenne. Väliseinissä ei ole villoja, mutta ne on suoristettu koolaamalla ja kipsilevyillä. Yksi ongelma on, että kirjaston ilmanvaihto on imenyt kylmästä alapohjasta epäpuhdasta ilmaa kirjastotilaan rakenteiden kautta, kaupungin hanke- ja rakennussuunnittelija Virpi Tervonen kertoo.
Kirjaston sisäilmaongelmat ovat pitkälti johtuneet teknisten järjestelmien lisäyksistä kuten esimerkiksi jäähdytyksestä. Kun rakennusta on korjattu, ei ole huomioitu riittävästi hirsirakennuksen hengittävyyttä ja rakennusfysikaalista toimivuutta.
Nyt kaupunkisuunnittelussa mietitään, miten kirjaston korjauksessa edetään.
– Pyrimme löytämään sellaisen ratkaisun, että kirjastoremontti pysyy budjetissa ja saamme terveen kirjastotalon, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén sanoo.
Sinä aikana kun rakennuksen kuntoa on tutkittu, on tilasuunnittelu edennyt. Arvela-Hellénin mukaan kirjastohenkilöstön kanssa on jo päästy ratkaisuihin, jotka ovat toiminnallisesti tätä päivää. Kantavia seiniä ei voida purkaa, mutta onneksi vanhassa koulurakennuksessa on isot, 60 neliön luokkatilat.
Kirjastoon rakennetaan muun muassa esteetön wc-tila, henkilökunnalle uudet sosiaalitilat sekä työpisteet. Lisäksi tulee yhdistysten ja muiden käyttöön avoinna oleva kokoustila. Tiloja muutellaan myös niin, että pääovesta pääsee kirjastokortilla sisään myös varsinaisen aukioloajan ulkopuolella lukusaliin lukemaan lehtiä.
Myös kirjaston sisustussuunnittelu on edistynyt.
– Remontissa palautetaan kirjaston sisätiloihin alkuperäistä 1800-luvun ja 1900-lukujen ilmettä, jotta rakennus näyttää myös sisältä niin arvokkaalta kuin mitä se on, Arvela-Hellén kertoo.
– Rakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa ja tarkoituksena on, että aikajana näkyy myös rakennuksen sisällä.
Myös lvi- ja sähkösuunnittelua on tehty, ilmanvaihtoratkaisua ja lämmitysjärjestelmää harkitaan vielä.
– Emme halua syyllistää 80-luvun rakentajia. Kirjastotalon ratkaisut ovat sen ajan tyypillisiä ratkaisuja. Voi jopa olla, että kaupunki on saanut sen aikaiseen remonttiin energia-avustusta, Tervonen sanoo.
Hän korostaa, että takavuosien virheratkaisut on nyt vain korjattava.
– Korjaus on tehtävä niin, ettei rakenteisiin jää mitään mikrobeja ja että rakennuksesta tulee terve ja se kestää pitempään kuin seuraavat 15 vuotta.
Rakennuksessa on tehty perusteelliset sisäilmatutkimukset, joissa on käytetty muun muassa homekoiria ja on otettu myös eri menetelmin näytteitä. Savukokeilla on katsottu tiiviysasioita. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennuksessa on paljon asioita ratkaistavaksi. Onneksi osa ongelmista on ollut helppo ratkaista:
– Alapohjasta on noussut haitallisia mikrobipäästöjä. Ne johtuivat osittain eloperäisestä jätteestä. Alapohjan alla oli maatuvaa puuta ja rakennusjätettä, Tervonen kertoo.
Tervonen ja Arvela-Hellén arvioivat, että kirjastotalon korjausurakka päästään kilpailuttamaan keväällä.
Teija Uitto
Ylen uutinen Wintteristä on herättänyt kaupungissa jälleen epäilyn, että kirjastoa ollaan siirtämässä Viikaistenmäelle.
– Valtuusto on päättänyt, että kirjasto jää keskustaan, eikä sitä päätöstä ole kukaan muuttamassa, kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén vakuuttaa.
Epäilevät puheet lähtivät liikkeelle Ylen virheellisestä uutisoinnista, että Wintteriin tulee kirjasto, vaikka varsinaista kirjastoa sinne ei tule.
Kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen kertoo, että Wintterin aulaan tulee pieni kirjastotila, jossa on aikuisten, lasten ja nuorten uutuuskirjojen täsmäkokoelma. Näitä kirjoja voi lainata Wintterissä automaatilla ja Wintteriin voi myös palauttaa kirjoja.
Wintterin kirjastotilaan tulee myös digikirjasto, jossa voi lukea digilehtiä.
– Parina päivänä viikossa informaatikko on Wintterissä antamassa digineuvontaa ja kertomassa kirjaston palveluista.