– Mä olen hyvä tiskaamisessa ja oman huoneen siivouksessa, Suud Abdelaziz esittelee taitojaan kaupunginjohtaja Atso Vainiolle.
Kaupunginjohtaja joutui Hakametsän koulussa tiukkaan tilanteeseen. Vaikka Vainiolle on kertynyt työelämässä paljon rekrytointikokemusta, hakijat olivat tällä kertaa poikkeuksellisen nuoria. Kuudesluokkalaisista piti valita muun muassa digineuvoja, kaupan myyjä, ympäristöneuvoja, yliopiston rehtori ja toimitusjohtaja.
Hakametsän kuudes luokka lähtee yhdeksi päiväksi töihin Yrityskylään Turkuun. Yrityskylä on kuin pienoiskaupunki, jossa oppilaat tekevät töitä, saavat palkkaa ja voivat päivän aikana myös käyttää ansaitsemansa tulot.
– Teemme ennen Yrityskylä-päivää ennakkotehtäviä, jotka valmentavat oppilaita työpäivään. Yrityskylässä oppilaat oppivat ymmärtämään työelämän pelisääntöjä ja yhteiskunnan toimintaa, luokanopettaja Jerry Leppänen kertoo.
Hakametsän koulusta on osallistuttu useana vuonna Yrityskylään. Yleensä joku koulun opettajista on hoitanut oppilaiden työhaastattelut Yrityskylän tehtäviin. Tänä vuonna Leppänen päätti pyytää kaupunginjohtajan tekemään rekrytointihaastatteluja.
– Oli todella hienoa, että kaupunginjohtajalta löytyi tähän aikaa.
Rekrytointitilaisuus oli myös kaupunginjohtajalle mieluinen kokemus. Hän pääsi tutustumaan koulun kansainväliseen arkeen, kun haastateltavina olivat muun muassa Eritreasta Suomeen tullut Suud Abdelaziz, Uruguaysta Uuteenkaupunkiin kotiutunut Thiago Castro Netto ja ukrainalainen Marharyta Aleksiichyk.
Marharytan kanssa yhteistä kieltä ei löytynyt, kun kaupunginjohtaja ei osaa ukrainaa, eikä Marharyta puhu vielä suomea ja englantiakin hyvin vähän. Luokanopettaja oli hankkinut haastattelutilanteeseen naapuriluokasta tulkiksi Daniel Pavlovin.
Kaupunginjohtaja kyseli nuorilta työnhakijoilta, minkälaisia kotitöitä he ovat tehneet, mitä harrastavat ja minkälaiseen työhön he haluaisivat Yrityskylässä. Suud Abdelaziz toivoi pääsevänsä myyjäksi, koska kauppa on hänelle tuttu ympäristö.
– Joinain päivinä käyn viisikin kertaa kaupassa.
Thiago Castro Netto oli merkinnyt hakupaperiin, että ykköstoiveena hänellä on Turun yliopiston rehtorin paikka ja toisena digineuvojan tehtävä.
– Uskon, että uskallat mennä mihin työhön vaan, Vainio arvioi reipasta poikaa.
Marharyta Aleksiichyk kertoi haastattelussa haluavansa vaatemyyjäksi. Hän kertoi, että koulussa hänen lempiaineensa on matematiikka. Se sujuu hyvin, vaikka ei suomea vielä osaakaan.
Luokassa on kaikkiaan 15 oppilasta ja kaupunginjohtaja haastatteli heidät kaikki.
Viivi Heiskasella oli selvä käsitys siitä, mihin tehtävään hän voisi sijoittua Yrityskylässä.
– Ympäristöneuvojan työ kiinnostaa minua eniten. Olen ympäristöystävällinen. Lajittelen roskat, biojätteet, muovit, pahvit, metallit ja lasit erikseen, hän perusteli työhaastattelussa.
Opettaja Jerry Leppänen totesi, että Viivi on varmasti reipas työntekijä, sillä tyttö on tottunut tarttumaan toimeen.
– Viivi käy aamuisin tallissa hoitamassa hevosiaan ennen kuin lähtee kouluun, hän kehui rekrytoijalle.
Jokaiselle oppilaalle löytyi sopiva tehtävä Yrityskylästä, johon he lähtevät töihin 1. maaliskuuta.
Yrityskylä
Yrityskylä on koululaisille rakennettu pienoiskaupunki, jossa oikeat yritykset tarjoavat päiväksi oppilaille ”työpaikan”. Oppilaat saavat työstä palkkaa ja voivat käyttää palkkaansa päivän aikana Yrityskylässä. Kylässä peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset oppivat ymmärtämään työelämän, talouden ja yhteiskunnan toimintaa.
Yrityskylä toimii yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa.
Yrittäjyyskasvatusta kouluihin
