Postimerkeistä ja huusseista

0

Suomessa julkaistiin ensimmäinen postimerkki päivälleen 166 vuotta sitten. Ajan saatossa postimerkeissä on esiintynyt niin merkkihenkilöitä, urheilusankareita kuin luomakunnan luotuja.

Ehkä yksi yllättävin postimerkin aihe on ollut perinteinen suomalainen huussi. Vuonna 2012 Kalannin Tammiston kylän Mattilan tilalla sijaitseva huussi äänestettiin Suomen kauneimmaksi ja seuraavana vuonna hyyskästä julkaistiin postimerkki.

Siitä, miten Suomen kaunein huussi päätyi ensin Kalantiin ja sittemmin postimerkkiin, kirjoitti artikkelin Uudenkaupungin Sanomiin toimittaja Leena Huittinen 18.9. 2012:

Suomen kaunein huussi löytyi Kalannista.

Suomen kaunein huussi seisoo uljaana puiden varjossa Kalannin Tammiston kylässä Pentti ja Anne Siivosen mailla, Mattilan tilalla.

Pieni harmaahirsinen rakennus valittiin Ilta-Sanomien ja Itella Postin järjestämässä kesäkilpailussa yleisöäänestyksellä Suomen kauneimmaksi.

Kaksireikäinen antiikkiharvinaisuus ei ole käytössä, vaikka se sisältäkin täyttää kyllä huussin perusvaatimukset. Tosin ei tämän päivän haja-asutusalueen jätevesivaatimuksia.

– Maksun otan, jos joku sinne tarpeilleen menee, naurahtaa Mattilan isäntä.

Huussi on yksi suomalaisen mökkikansan intohimo. Huussista on tehty kirjojakin, mutta tämän kilpailun tuloksena syntyy neljä postimerkkiä. Valtakunnalliset merkit valmistuvat Itellan toimesta ja tulevat myyntiin ensi keväänä.

Siivonen kertoi, että huussista tehdään paikallisesti myös postikortti.

Kilpailuun tuli yli 500 valokuvaa. Raadin tehtävä ei ollut helppo, mutta lopulta parhaat erottuivat joukosta. Siivosten huussi sai ylistävät maininnat jo harmonisesta sijainnistaan ja sopivuudestaan ympäröivään pihapiiriin ja maisemaan.

– Kansanperinteen helmi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä pikkurakennus. Ei pilattu maalilla tai nykyaikaisuuksilla, todetaan raadin perusteluissa.

Toiseksi sijoittui kilpailussa Olkihuussi Polvijärveltä, kolmanneksi Majakkahuussi Mustasaaresta ja neljänneksi Tornihuussi Kerimäeltä.

Harvinainen pieni ihme on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Mattilan pihapiiriin se siirrettiin vuonna 1999 Pyhärannan Ihodesta. Sen pihapiirin muut rakennukset menivät ”polttopuiksi”, vain huussi jäi henkiin.

Huussi oli harvinaisuus rannikkoseudulla vielä 1800 – luvun lopullakin. Tarpeilla käytiin tunkiolla. Yleisesti käymälän tehtävää täytti navetan edessä ollut tarha, johon oli lannanhoidon vuoksi ajettu multaa.

Yläluokan piirissä tilanne oli toinen. Jo 1700 luvulla suoritetussa katselmuksessa kerrotaan pappilan käymälästä. Se oli turpeilla katettu huone porstuan perällä.