– Nyt kun olen eläkkeellä, minulla on aikaa piirtää tai maalata joka päivä. Välillä syntyy vain pieni suttujuttuja, mutta ei sillä ole niin väliä, toteaa Hannele Salmela.
Salmela kertoo oppineensa vähitellen eroon elämän suorittamisesta. Luonnossa pysähtyminen ja hiljentyminen ovat olleet tärkeä osa muutosta.
-Tässä ajassa monilla ihmisillä on paljon pelkoja, uupumusta ja ahdistusta. Elämästä tuntuu puuttuvan merkitys, eikä mikään tunnu miltään. Ihmiset ikäänkuin juoksevat elämänsä ohi.
Hannele Salmelan kokemuksen mukaan luonnon ohella myös taide, musiikki ja runot auttavat meitä pysähtymään ja löytämään yhteyden sisimpäämme.
– Jokaisessa meissä on niin paljon kaunista, ihmeellistä, pyhää. Taide ja esteettinen elämys avaa meitä, pysähdyttää ja tuo kaukaisetkin ihanat muistot pintaan, joskus myös surut. Mutta surusta kasvaa valo, pohtii Salmela.
Hän toivookin, että nyt Vehmaan kirjastossa esillä olevista töistä joku liikuttaisi katsojaa niin että saisi hänet pysähtymään ja uppoutumaan omiin muistoihin, tunteisiin ja ajatuksiin.
Salmelan töille tunnusomaista on nuoren tytön hahmo. Tytöllä on vahva yhteys luontoon.
– Toinen lempiaiheitani ovat linnut. Jos minun pitäisi syntyä uudelleen, niin haluaisin seuraavassa elämässä olla ehdottomasti kurki, hymyilee Salmela.
Hannele Salmelan näyttely on avoinna Vehmaan kirjastossa 25. helmikuuta asti. Hänen töitään ei aiemmin ole ollut esillä Vehmaalla.
