Ugissa on noin 12 000 väestönsuojapaikkaa–Tarkastuslautakunta sai selvityksen väestönsuojatilanteesta

0
Väestönsuojat antavat hyvän suojan myös säteilyonnettomuuksissa.

Tarkastuslautakunta paneutui viime kokouksessaan väestönsuojien tilanteeseen Uudessakaupungissa. Kaupungissa on kaksi yleistä väestönsuojaa: säteilysuoja Saarniston koululla sekä väestönsuoja torinlaidalla, ns. Kräkin talon kellarissa. Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén kertoi, että niissä on yhteensä 1 300 paikkaa.

Kaupungilla on yleisten väestönsuojien lisäksi myös kiinteistökohtaisia väestönsuojia. Väestönsuojien uudisrakentamista valvovat rakennuslupaviranomaiset yhdessä pelastusviranomaisten kanssa ja aiemmin rakennettujen väestönsuojien kuntoa ja käyttöä valvovat alueen pelastusviranomaiset.

Kunnilla ei ole enää velvoitetta rakentaa uusia, yleisiä väestönsuojia. Pelastuspäällikkö evp Raimo Aarnio kertoo, että takavuosina Suomessa keskusteltiin jopa siitä, luovuttaisiinko väestönsuojien rakentamisesta kokonaan.

– Olin itsekin työryhmässä, jossa tätä pohdittiin. Muutamat maat ovat luopuneet väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta. Väestönsuojathan on tarkoitettu sotilaallisiin kriisitilanteisiin.

Suomessa ei väestönsuojista luovuttu kokonaan, mutta yleisiä väestönsuojia ei enää edellytetä.

Aarnio arvioi, että Uudessakaupungissa on kaikkiaan 12 000 – 13 000 väestönsuojapaikkaa. Väestönsuojia on muun muassa asuinkerrostaloissa, kouluissa, laitoksissa sekä teollisuusrakennuksissa. Nykyisen pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jos rakennuksen kerrosala on vähintään 1 200 neliömetriä ja rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi.

Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusta varten väestönsuoja on rakennettava, jos rakennuksen tai rakennusryhmän kerrosala on vähintään 1500 neliömetriä. Väestönsuojan on oltava vähintään kaksi prosenttia asuinrakennuksen kerrosalasta tai 20 neliötä, teollisuusrakentamisen vaatimus on yksi prosentti kerrosalasta.

– Käytännössä yhdellä ihmisellä voi olla kaksikin väestönsuojapaikkaa, toinen omassa asuintalossa ja toinen työpaikalla. Toisaalta meillä on laajoja omakotialueita, joissa ei ole yhtään väestönsuojaa, koska laki ei vaadi väestönsuojan rakentamista omakotitaloon, Aarnio sanoo.

Laki ei edellytä väestönsuojaa myöskään maatalouden tuotanto- ja varastotiloilta.

Väestönsuoja on tarkoitettu ensisijaisesti sotilaallisissa kriiseissä väestön suojelemiseksi sodan tuhoilta, mutta myös esimerkiksi normaaliaikojen säteilyonnettomuuksissa väestönsuoja antaa hyvän suojan.

– Jos ajatellaan esimerkiksi Rantakadulla kulkevia ammoniakkikuljetuksia, kemikaalionnettomuuden tapahtuessa tilanne etenisi nopeasti. Väestönsuojan on lain mukaan oltava otettavissa suojakäyttöön 72 tunnin sisällä, joten sen soveltuminen nopeasti eteneviin onnettomuuksiin on rajallinen. Kiinteistöjen väestönsuojat ovat normaalikäytössä pääsääntöisesti varastoina ja teollisuusrakennuksissa myös henkilökunnan sosiaalitiloina.

– Kemikaalionnettomuudessa ensitoimi on sisälle suojautuminen. Sisätiloissa suljetaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto, Aarnio opastaa.

Fakta

 

Väestönsuojan vaatimukset

Väestönsuojan on annettava riittävä suoja paineiskulle, sortumalle, taistelu- ja teollisuuskaasuille sekä radioaktiiviselta säteilyltä. Suojassa tulee olla noin 5 päivän oleskeluun tarvittavat välineet ja tarvikkeet. Tämän 5 päivän jälkeen niitä on oltava mahdollisuus täydentää.

Nykyohjeistuksen mukaan väestönsuoja on saatettava käyttökuntoon 72 tunnin sisällä. Käyttökuntoon laitto kuuluu suojan omistajalle.

Väestönsuojat tarkastetaan kiinteistön palotarkastuksen yhteydessä. Suojien valvonta kuuluu rakennusviranomaiselle sekä pelastusviranomaiselle.

Suomen kunnat on jaettu aikanaan kohde- ja valvonta-alueen kuntiin asukasmäärien, teollisuusrakenteen ja uhka-arvioiden perusteella. Kohdealueen kunnissa oli yleisen väestönsuojan rakentamisvelvoite.

– Tästä johtuen joissakin kaupungeissa on niin sanottuja yleisiä väestönsuojia, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Kari Leino kertoo. Leinon mukaan kunnilla ei ole enää yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitetta, sillä tämän päivän uhka-arvion mukaan sisälle suojautuminen on riittävää.

– Kunnalla on samat velvoitteet kuin kaikilla rakennusten omistajilla. Jos kunnan omistamassa rakennuksessa on väestönsuoja, se on pidettävä kunnossa ja oltava otettavissa käyttöön 72 tunnin kuluessa siitä, kun siitä annetaan määräys. Kunnalla saattaa olla omistuksessa virasto-, laitos-, koulu- ja teollisuuskiinteistöjä, joissa saattaa olla väestönsuoja.